Suomen taajamien suuret vesiosuuskunnat
Vihanta, Joni Samuli (2014)
2014
Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma
Luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-04-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201403101125
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201403101125
Tiivistelmä
Suomessa oli vuonna 2012 noin 1500 vesihuoltolaitosta, joista suurin osa on osuuskuntia. Nämä vesiosuuskunnat voidaan jakaa viiteen ryhmään niiden perustamisajankohdan ja tyypin perusteella. Erään näistä ryhmistä muodostavat ns. suuret vesiosuuskunnat, joita on Suomessa toiminnassa laskentatavasta riippuen noin 20 kappaletta. Noin puolella näistä osuuskunnista on mukana toiminnassaan sekä vedenjakelu, että viemäröinti ja yhtä lukuunottamatta se on ollut osa toimintaa alusta alkaen.
Suomen taajamien suuret vesiosuuskunnat on perustettu vuosina 1946-1963 toimipaikkakuntiensa keskustaajamiin. Aikojen saatossa niiden toiminta on useimmiten levittäytynyt kattamaan koko kunnan alueen (silloin kun se on ollut teknis-taloudellisesti järkevää) ja nykyisin ne ovat taloudellisesti vakaita ja suurimmaksi osaksi lähes velattomia laitoksia.
Suurten vesiosuuskuntien toiminnassa korostuu osuustoimintaideologia, mikä voidaan havaita useiden ilmiöiden kautta. Lisäksi niiden olemassaolo tiedostetaan huonosti jopa vesialan ammattilaisten keskuudessa. Tietyt osuuskuntamuotoisen organisaation ominaisuudet tekevät osuuskunnasta hyvän organisaatiomuodon keskitetyn vesihuollon järjestämiseen ja tulevaisuudessa on mahdollista, että erityisesti haja-asutusalueiden jätevesihuollon järjestämisessä osuuskunnilla tulee olemaan merkittävä rooli.
Suomen taajamien suuret vesiosuuskunnat on perustettu vuosina 1946-1963 toimipaikkakuntiensa keskustaajamiin. Aikojen saatossa niiden toiminta on useimmiten levittäytynyt kattamaan koko kunnan alueen (silloin kun se on ollut teknis-taloudellisesti järkevää) ja nykyisin ne ovat taloudellisesti vakaita ja suurimmaksi osaksi lähes velattomia laitoksia.
Suurten vesiosuuskuntien toiminnassa korostuu osuustoimintaideologia, mikä voidaan havaita useiden ilmiöiden kautta. Lisäksi niiden olemassaolo tiedostetaan huonosti jopa vesialan ammattilaisten keskuudessa. Tietyt osuuskuntamuotoisen organisaation ominaisuudet tekevät osuuskunnasta hyvän organisaatiomuodon keskitetyn vesihuollon järjestämiseen ja tulevaisuudessa on mahdollista, että erityisesti haja-asutusalueiden jätevesihuollon järjestämisessä osuuskunnilla tulee olemaan merkittävä rooli.