Aktiivi- ja reservialueohjauksen kehittäminen varastonhallintajärjestelmässä
Turtiainen, Tomi (2013)
Turtiainen, Tomi
2013
Automaatiotekniikan koulutusohjelma
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201312191516
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201312191516
Tiivistelmä
Yksi paljon käytetty tapa tehostaa keräilyä varastossa on käyttää aktiivi- ja reservialuejakoa. Aktiivialue on rajattu joukko varastopaikkoja, joista tuotteiden keräys on helppoa ja nopeaa. Työssä tutkitaan aktiivialueen ohjaamista varastonhallinjärjestelmällä unohtamatta kuitenkaan muita varaston toimintaan liittyviä osakokonaisuuksia. Työn tavoitteena on kehittää Motus WMS -varastonhallintajärjestelmän tekemää aktiivialueen ohjausta selvittämällä, voidaanko automaattisesti määrittää mitä nimikkeitä kannattaa aktiivialueelle varastoida ja miten paljon.
Työ jakaantuu kolmeen osaan: Kirjallisuustutkimusosassa käydään läpi varaston perusprosessit, niiden ohjaus ja simulointi sekä selvitetään mitä malleja aktiivialueen ohjaamiseen on kehitetty. Analysointitutkimusosassa tutkitaan miten aktiivialueen ohjaus on toteutettu Motus-varastonhallintajärjestelmässä, analysoidaan mitä haasteita ja puutteita siinä on sekä esitetään teorian pohjalta, miten nimikkeiden ja määrien automaattinen määrittäminen voidaan toteuttaa Motuksessa. Simulaatiotutkimusosassa yhtä analysointitutkimusosassa esitettyä menetelmää verrataan Motuksen nykyiseen tapaan ohjata aktiivialuetta simuloimalla erään Motus-asiakkaan prosessia.
Tutkimus esittää kaksi menetelmää, joilla Motukseen voidaan toteuttaa automaattinen nimikkeiden ja määrien valinta kahdella erityyppisellä aktiivialueella. Toinen menetelmä soveltuu lavapohjaiselle aktiivialueelle, jossa täyttö pystytään tekemään lavasiirtona. Toinen menetelmä soveltuu pieniä nimikkeitä sisältävälle hyllypohjaiselle aktiivialueelle, jossa tuotteet varastoidaan suoraan hyllylle. Tutkimus osoittaa simuloinnin avulla, että ehdotettu menetelmä lavapohjaiselle aktiivialueelle kasvattaa keräilymääriä aktiivialueelta Motuksen nykyiseen malliin verrattuna. Tutkimus näyttää myös, että täyttöjen määrää voidaan vähentää varastoimalla nimikkeitä suoraan vastaanotosta aktiivialueelle reservialueen sijaan.
Työ jakaantuu kolmeen osaan: Kirjallisuustutkimusosassa käydään läpi varaston perusprosessit, niiden ohjaus ja simulointi sekä selvitetään mitä malleja aktiivialueen ohjaamiseen on kehitetty. Analysointitutkimusosassa tutkitaan miten aktiivialueen ohjaus on toteutettu Motus-varastonhallintajärjestelmässä, analysoidaan mitä haasteita ja puutteita siinä on sekä esitetään teorian pohjalta, miten nimikkeiden ja määrien automaattinen määrittäminen voidaan toteuttaa Motuksessa. Simulaatiotutkimusosassa yhtä analysointitutkimusosassa esitettyä menetelmää verrataan Motuksen nykyiseen tapaan ohjata aktiivialuetta simuloimalla erään Motus-asiakkaan prosessia.
Tutkimus esittää kaksi menetelmää, joilla Motukseen voidaan toteuttaa automaattinen nimikkeiden ja määrien valinta kahdella erityyppisellä aktiivialueella. Toinen menetelmä soveltuu lavapohjaiselle aktiivialueelle, jossa täyttö pystytään tekemään lavasiirtona. Toinen menetelmä soveltuu pieniä nimikkeitä sisältävälle hyllypohjaiselle aktiivialueelle, jossa tuotteet varastoidaan suoraan hyllylle. Tutkimus osoittaa simuloinnin avulla, että ehdotettu menetelmä lavapohjaiselle aktiivialueelle kasvattaa keräilymääriä aktiivialueelta Motuksen nykyiseen malliin verrattuna. Tutkimus näyttää myös, että täyttöjen määrää voidaan vähentää varastoimalla nimikkeitä suoraan vastaanotosta aktiivialueelle reservialueen sijaan.