Suomen lentoliikenne vuonna 2030: neljä skenaariota
Kaartinen, Katja Pauliina (2013)
Kaartinen, Katja Pauliina
2013
Tuotantotalouden koulutusohjelma
Tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-10-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201310241393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201310241393
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Suomen lentoliikenteen nykytilaa, arvioida sen kehittymistä tulevaisuudessa sekä luoda sille neljä erilaista skenaariota vuoteen 2030. Tutkimuksen puitteissa haastateltiin Suomen lentoliikenteen, elinkeinoelämän ja matkailualan asiantuntijoita. Lisäksi hyödynnettiin kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita. Tutkimuksen paino oli lentoasemaverkostossa, joskin tutkimuksessa tarkasteltiin myös muiden tekijöiden kehittymistä. Ensimmäisenä tässä tutkimuksessa tutustutaan Suomen lentoliikenteen nykytilaan, sen katalysoimiin vaikutuksiin ja esitellään tarkemmin kaikki siviili-ilmailun lentoasemat. Tämän jälkeen tutustutaan Suomen lentoliikenteen muutostekijöihin vuoteen 2030 mennessä. Muutostekijät liittyvät joko lentoasemien tai lentoyhteyksien kehittymiseen. Tämän jälkeen skenaariotyöskentelyyn kuuluvan tulevaisuustaulukkomenetelmän avulla on muodostettu neljä erilaista skenaariota.
Maltilliset muutokset -skenaario esittää tulevaisuuden, jossa minkäänlaisia suuria muutoksia ei ole tapahtunut. Osalla lentoasemista on yhä vaikeuksia ylläpitää reittiliikennettä ja kansainvälisten lentoyhteyksien painopiste on siirtynyt nykyistä enemmän Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kohti alueellista omistusta -skenaariossa Suomessa on siirrytty Ruotsin lentoliikennejärjestelmää vastaavaan malliin, jolloin Finavia omistaa lentoasemien runkoverkon ja muut lentoasemat ovat alueellisessa omistuksessa. Suomessa on muutama vahva kansainvälisen liikenteen keskittymä, kun taas muut lentoasemat palvelevat pääasiassa kotimaan liikennettä. Keskitetty verkosto -skenaario kuvaa tulevaisuuden, jossa lentoasemien määrä on vähentynyt radikaalisti, mutta muiden liikennemuotojen kehittyminen on osittain korvannut sitä. Keskittäminen on tuonut kustannussäästöjä Finavialle, mutta vastaavasti palvelutaso joillakin alueilla on laskenut. Lentoasemilla vahvemmat profiilit -skenaariossa Helsinki-Vantaan lentoasema on yksityistetty ja muut lentoasemat ovat pääasiassa alueellisessa omistuksessa. Lentoasemat ovat profiloituneet aiempaa enemmän ja kansainvälistä tarjontaa on lähes kaikilla huomattavasti vuotta 2013 enemmän.
Kyseisten skenaarioiden tarkoitus ei ole ennustaa Suomen lentoliikenteen tulevaisuutta eikä tarjota valmiita ratkaisuvaihtoehtoja. Sen sijaan skenaariot pyrkivät herättämään ajatuksia ja keskustelua tulevaisuuden mahdollisista eri vaihtoehdoista. Vaikka skenaariot ottavat kantaa yksittäisten lentoasemien olemassaoloon, tulee muistaa, että tilanteet ovat osa suurempaa kokonaisuutta, eikä tämän tutkimuksen tarkoituksena ole sulkea pois tai rajoittaa kenenkään toimintamahdollisuuksia. Luultavasti tulevaisuus onkin jonkinlainen sekoitus kaikkia skenaarioita.
Maltilliset muutokset -skenaario esittää tulevaisuuden, jossa minkäänlaisia suuria muutoksia ei ole tapahtunut. Osalla lentoasemista on yhä vaikeuksia ylläpitää reittiliikennettä ja kansainvälisten lentoyhteyksien painopiste on siirtynyt nykyistä enemmän Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kohti alueellista omistusta -skenaariossa Suomessa on siirrytty Ruotsin lentoliikennejärjestelmää vastaavaan malliin, jolloin Finavia omistaa lentoasemien runkoverkon ja muut lentoasemat ovat alueellisessa omistuksessa. Suomessa on muutama vahva kansainvälisen liikenteen keskittymä, kun taas muut lentoasemat palvelevat pääasiassa kotimaan liikennettä. Keskitetty verkosto -skenaario kuvaa tulevaisuuden, jossa lentoasemien määrä on vähentynyt radikaalisti, mutta muiden liikennemuotojen kehittyminen on osittain korvannut sitä. Keskittäminen on tuonut kustannussäästöjä Finavialle, mutta vastaavasti palvelutaso joillakin alueilla on laskenut. Lentoasemilla vahvemmat profiilit -skenaariossa Helsinki-Vantaan lentoasema on yksityistetty ja muut lentoasemat ovat pääasiassa alueellisessa omistuksessa. Lentoasemat ovat profiloituneet aiempaa enemmän ja kansainvälistä tarjontaa on lähes kaikilla huomattavasti vuotta 2013 enemmän.
Kyseisten skenaarioiden tarkoitus ei ole ennustaa Suomen lentoliikenteen tulevaisuutta eikä tarjota valmiita ratkaisuvaihtoehtoja. Sen sijaan skenaariot pyrkivät herättämään ajatuksia ja keskustelua tulevaisuuden mahdollisista eri vaihtoehdoista. Vaikka skenaariot ottavat kantaa yksittäisten lentoasemien olemassaoloon, tulee muistaa, että tilanteet ovat osa suurempaa kokonaisuutta, eikä tämän tutkimuksen tarkoituksena ole sulkea pois tai rajoittaa kenenkään toimintamahdollisuuksia. Luultavasti tulevaisuus onkin jonkinlainen sekoitus kaikkia skenaarioita.