Raitiotiehankkeiden ennusteiden arviointi
Kumanto-Kooni, Krista (2013)
Kumanto-Kooni, Krista
2013
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-10-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201310241383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201310241383
Tiivistelmä
Mielikuvat raitiotiestä ovat usein peräisin vuosikymmenten takaa. Kun auto alkoi sodan jälkeen edustaa yksilön vapautta, vanhentuneita raitioteitä lakkautettiin kaikkialla. Linja-autoihin perustuva joukkoliikenne oli helpompi sovittaa autoilun varaan kasvaviin kaupunkeihin. Nykyään ruuhkat ovat kaupungeissa jokapäiväisiä ja ratkaisuna on alettu kehittää modernia raideliikennettä. Nykyaikainen raitiotie on hiljainen ja ympäristöystävällinen. Raideliikenteellä on paljon erilaisia muotoja ja nimiä, kaupungista riippuen. Oli nimi mikä tahansa, raitiotiehen perustuva joukkoliikenne houkuttelee enemmän matkustajia kuin vastaava bussiliikenne.
Uuden liikennemuodon perustamisesta päättämistä varten laaditaan yleensä liikennemalli. Liikennemallilla kuvataan nykyistä liikennettä ja ennustetaan sen tulevaa kehitystä. Lähtötietoina on tutkimustuloksia tai esimerkiksi maankäytön ennusteita. Liikennemalli on aina yksinkertaistus todellisuudesta, ja mallilla on rajallinen määrä muuttujia. Yleisin liikennemalli on neliporrasmalli, jossa ennustetaan matkatuotokset, suuntautuminen, kulkutapa ja reitinvalinta.
Raitiotieliikennettä on vaikea kuvata liikennemalliin silloin kun raideliikennettä ei vielä ole, sillä raitiotielle ei ole todellisia lähtötietoja, esimerkiksi matkustajamääriä. Tällöin vertailtaessa bussiliikenne saa etumatkaa, kun kaikkia raitiotien etuja ei saada muuttujina kuvattua liikennemalliin. Raitiotie saa todellisuudessa bussia enemmän matkustajia, ja tätä yritetään korjata raidekertoimella, joka mallissa kasvattaa raitiotien matkustajamäärää.
Liikennemallin tarkkuuteen vaikuttavat mallin sopivuus tutkittavaan järjestelmään, lähtötietojen tarkkuus ja ennustevuoden todellinen tilanne. Jälkiarvioinnin tarkoituksena on pohtia ennusteen onnistumista hankkeen kohdalla. Jälkiarvioinnille ei ole vielä vakiintunut tiettyä muotoa, mutta yleensä se keskittyy hankkeen kannalta keskeisiin tekijöihin.
Tampereen ja Turun kaupungit ovat teettämässä yleissuunnitelmaa kaupunkeihin suunniteltavasta raitiotiestä. Molemmissa kaupungeissa on nyt bussiliikennettä, jonka runkolinja korvattaisiin raitiotiellä. Helsingissä on myös suunnitteilla useita raideliikenteeseen perustuvia joukkoliikennehankkeita. Tampereen ja Turun raitiotiet ovat ensimmäiset uuteen kaupunkiin Suomessa tehtävät hankkeet, joten nykytilanteen taltiointi on ensiarvoisen tärkeää. Tällöin jälkiarvioinnissa kyetään havainnoimaan ja erottamaan ne muutokset, jotka ovat syntyneet raitiotien ansiosta ja ne, jotka olisivat tapahtuneet joka tapauksessa.
Uuden liikennemuodon perustamisesta päättämistä varten laaditaan yleensä liikennemalli. Liikennemallilla kuvataan nykyistä liikennettä ja ennustetaan sen tulevaa kehitystä. Lähtötietoina on tutkimustuloksia tai esimerkiksi maankäytön ennusteita. Liikennemalli on aina yksinkertaistus todellisuudesta, ja mallilla on rajallinen määrä muuttujia. Yleisin liikennemalli on neliporrasmalli, jossa ennustetaan matkatuotokset, suuntautuminen, kulkutapa ja reitinvalinta.
Raitiotieliikennettä on vaikea kuvata liikennemalliin silloin kun raideliikennettä ei vielä ole, sillä raitiotielle ei ole todellisia lähtötietoja, esimerkiksi matkustajamääriä. Tällöin vertailtaessa bussiliikenne saa etumatkaa, kun kaikkia raitiotien etuja ei saada muuttujina kuvattua liikennemalliin. Raitiotie saa todellisuudessa bussia enemmän matkustajia, ja tätä yritetään korjata raidekertoimella, joka mallissa kasvattaa raitiotien matkustajamäärää.
Liikennemallin tarkkuuteen vaikuttavat mallin sopivuus tutkittavaan järjestelmään, lähtötietojen tarkkuus ja ennustevuoden todellinen tilanne. Jälkiarvioinnin tarkoituksena on pohtia ennusteen onnistumista hankkeen kohdalla. Jälkiarvioinnille ei ole vielä vakiintunut tiettyä muotoa, mutta yleensä se keskittyy hankkeen kannalta keskeisiin tekijöihin.
Tampereen ja Turun kaupungit ovat teettämässä yleissuunnitelmaa kaupunkeihin suunniteltavasta raitiotiestä. Molemmissa kaupungeissa on nyt bussiliikennettä, jonka runkolinja korvattaisiin raitiotiellä. Helsingissä on myös suunnitteilla useita raideliikenteeseen perustuvia joukkoliikennehankkeita. Tampereen ja Turun raitiotiet ovat ensimmäiset uuteen kaupunkiin Suomessa tehtävät hankkeet, joten nykytilanteen taltiointi on ensiarvoisen tärkeää. Tällöin jälkiarvioinnissa kyetään havainnoimaan ja erottamaan ne muutokset, jotka ovat syntyneet raitiotien ansiosta ja ne, jotka olisivat tapahtuneet joka tapauksessa.