Verkkopalvelun käyttäjäkokemus - Facebookin parhaat ja huonoimmat hetket
Malmberg, Niina (2013)
2013
Tietotekniikan koulutusohjelma
Luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-10-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201310231375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201310231375
Tiivistelmä
Käyttäjäkokemus on terminä ja tieteenalana noussut oleelliseksi osaksi ihmiskeskeistä suunnittelua sekä verkkopalveluja. Nykypäivän laadukkailta verkkopalveluilta odotetaan käytettävyyden ja toiminnallisuuden lisäksi myös houkuttelevuutta, hyvää ulkonäköä sekä hauskuutta. Perinteisestä käytettävyydestä poiketen käyttäjäkokemus keskittyykin tutkimaan käyttäjän tunteisiin ja tarpeisiin liittyviä seikkoja.
Käyttäjäkokemus syntyy käyttäjän ja tuotteen vuorovaikutuksessa, tietyssä käyttökontekstissa. Hyvässä käyttäjäkokemuksessa on kyse käyttäjän tarpeiden tyydyttymisestä. Nämä käyttäjän tarpeet voivat olla pragmaattisia eli käytännön tarpeita tai hedonistisia eli tunteisiin liittyviä. Hedonistiset tarpeet voivat liittyä samaistumiseen, muistojen herättämiseen tai mielen stimulointiin.
Käyttäjäkokemuksen ja erityisesti kokemuksen hedonistisen ulottuvuuden merkitys korostuu sosiaalisten verkkopalvelujen kohdalla, sillä niihin hakeudutaan tyypillisesti niiden tarjoaman viihdearvon vuoksi. Suosituimpana mutta kritisoituna sosiaalisen median verkkopalveluna Facebook tarjosi mielenkiintoisen tutkimuskohteen. Tämän diplomityön osana suoritetusta Facebook-tutkimuksesta huomattiin, että kaikkein positiivisimmat kokemukset liittyivät useimmiten Facebookin tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä yhteydenpidon helppouteen. Negatiiviset kokemukset puolestaan olivat useimmiten seurausta sosiaalisesta kontekstista, tyypillisimmin tutun Facebook-kaverin tekemisistä. Vastauksissa korostui erityisesti yksityisyyteen ja luottamukseen liittyvät seikat. Toisena oleellisena havaintona oli, että positiiviset kokemukset liittyivät yleisemmin käyttäjien pragmaattisiin tarpeisiin ja negatiiviset kokemukset hedonistisempiin seikkoihin.
Käyttäjäkokemukseen vaikuttaminen tapahtuu suunnittelijan osalta tuotteen ominaisuuksien kautta. Käyttäjä ei kuitenkaan välttämättä koe tuotteen ominaisuuksia suunnittelijan toivomalla tavalla. Käyttäjäkokemuksen subjektiivisuus sekä vaihteleva käyttökonteksti tekevätkin kokemusten suunnittelusta haasteellista. Suunnittelijoilla on kuitenkin käytettävissään useita erilaisia tutkimusmenetelmiä käyttäjien kokemusten mittaamiseen ja arviointiin.
Käyttäjäkokemus syntyy käyttäjän ja tuotteen vuorovaikutuksessa, tietyssä käyttökontekstissa. Hyvässä käyttäjäkokemuksessa on kyse käyttäjän tarpeiden tyydyttymisestä. Nämä käyttäjän tarpeet voivat olla pragmaattisia eli käytännön tarpeita tai hedonistisia eli tunteisiin liittyviä. Hedonistiset tarpeet voivat liittyä samaistumiseen, muistojen herättämiseen tai mielen stimulointiin.
Käyttäjäkokemuksen ja erityisesti kokemuksen hedonistisen ulottuvuuden merkitys korostuu sosiaalisten verkkopalvelujen kohdalla, sillä niihin hakeudutaan tyypillisesti niiden tarjoaman viihdearvon vuoksi. Suosituimpana mutta kritisoituna sosiaalisen median verkkopalveluna Facebook tarjosi mielenkiintoisen tutkimuskohteen. Tämän diplomityön osana suoritetusta Facebook-tutkimuksesta huomattiin, että kaikkein positiivisimmat kokemukset liittyivät useimmiten Facebookin tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä yhteydenpidon helppouteen. Negatiiviset kokemukset puolestaan olivat useimmiten seurausta sosiaalisesta kontekstista, tyypillisimmin tutun Facebook-kaverin tekemisistä. Vastauksissa korostui erityisesti yksityisyyteen ja luottamukseen liittyvät seikat. Toisena oleellisena havaintona oli, että positiiviset kokemukset liittyivät yleisemmin käyttäjien pragmaattisiin tarpeisiin ja negatiiviset kokemukset hedonistisempiin seikkoihin.
Käyttäjäkokemukseen vaikuttaminen tapahtuu suunnittelijan osalta tuotteen ominaisuuksien kautta. Käyttäjä ei kuitenkaan välttämättä koe tuotteen ominaisuuksia suunnittelijan toivomalla tavalla. Käyttäjäkokemuksen subjektiivisuus sekä vaihteleva käyttökonteksti tekevätkin kokemusten suunnittelusta haasteellista. Suunnittelijoilla on kuitenkin käytettävissään useita erilaisia tutkimusmenetelmiä käyttäjien kokemusten mittaamiseen ja arviointiin.