Liikkumisen ohjaus työpaikoilla: työnantajan keinot vaikuttaa turvalliseen liikkumiseen

Abstract

Liikkumissuunnitelmien toteuttaminen on vahvasti esille noussut menetelmä yritysten keskuudessa ympäristöystävällisen, kustannustehokkaan, terveellisen ja turvallisen liikkumisen edistämisessä. Tämän työn tarkoituksena on selvittää kuinka liikkumisen ohjauksella ja liikkumissuunnitelman toteutuksella voitaisiin paremmin huomioida työntekijöiden liikkumisen turvallisuutta yrityksissä ja organisaatioissa työsuojelutoiminnan näkökulmasta. Työssä tarkastellaan keskeisimpiä liikkumisen ohjauksen turvallisuusvaikutuksia ja liikkumissuunnitelman toimenpiteitä, jotka vaikuttavat positiivisesti liikkumisen turvallisuuteen. Kirjallisuustutkimusosassa selvitetään liikkumisen ohjauksen ja liikkumisen turvallisuuden periaatteet huomioiden työliikenteen riskitekijät, liikkumisen turvallisuuden hallinnan, tapaturmien seuraukset, liikkumissuunnitelman ja keskeisimmät liikkumisen ohjauksen toimenpiteet. Empiirisessä osassa perehdytään kahden organisaation liikkumisen ohjaustyöhön liikkumissuunnitelman toteutuksen ja toimenpide-ehdotusten luonnin osalta, sekä selvitetään alalla toimivien viranomaisten ja organisaatioiden edustajien mielipidettä liikkumisen ohjauksen ja turvallisuuden vuorovaikutusten tärkeydestä ja kehittämismahdollisuuksista kyselyn avulla. Selvitys osoittaa, että turvallisuus on yksi keskeisimmistä liikkumisen ohjauksen vaikutuksista, mutta yksittäisiä vaikutuksia, kuten turvallisuutta, ei tule nostaa muita voimakkaammin esille. Liikkumisen ohjaustyön jatkuvuuden kannalta työ on hyvä kohdistaa johonkin olemassa olevaan prosessiin, kuten ympäristöhallintajärjestelmiin tai työkyky -toimintaan. Liikkumisen ohjauksen ja liikkumisen turvallisuuden välillä on olemassa ristiriitoja, sillä kestävä liikkuminen voidaan toisinaan nähdä turvallisuusriskinä. Kokonaisvaltaisesti kyseisen turvallisuusriskin määritteleminen on kuitenkin haastavaa, sillä kaikki liikkumismuodot vaikuttavat toisiinsa ja yksittäisen liikkumismuodon riskitekijöiden arviointi on vaikeaa. Liikkumisen ohjaustyö tulee aina tarkastella tapaus- ja organisaatiokohtaisesti, jotta menetelmästä saadaan paras mahdollinen hyöty esille. Potentiaalia turvallisuuden edistämiselle liikkumisen ohjauksen avulla on olemassa, mutta turvallisuutta ei pidä tarkastella erillisenä vaikutuksena vaan osana kokonaisvaltaista prosessia. Liikkumisen ohjausta ei ole vielä yhdistetty työturvallisuusprosessiin, jonka vuoksi sen vaikuttavuutta on vaikea arvioida, ja asiaa tulisi selvittää paremmin.