Keuruun Pihlajaveden viemäriverkoston saneeraus- ja laajennussuunnitelma
Aalto, Ari (2013)
2013
Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma
Luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-09-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201309111326
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201309111326
Tiivistelmä
Tässä työssä vertailtiin tapaustutkimuksen avulla eri vaihtoehtoja hiljentyvän sivukylän viemäriverkoston saneeraukseen. Pyrkimyksenä oli löytää Pihlajaveden kylän olosuhteisiin kustannustehokas ja pitkälle tulevaisuuteen toimiva jätevesijärjestelmä. Lisäksi työssä suunniteltiin viemäriverkoston laajennus vahvistetun jäteveden toiminta-alueen mukaiseksi. Samalla tehtiin suunnitelmat kylän jätevedenpuhdistamon uusimiseksi.
Viemäriverkoston saneeraamisen suunnittelu aloitettiin olemassa olevaan materiaaliin tutustumalla. Runsaissa maastoselvityksissä tiedot osoittautuivat puutteellisiksi, mikä aiheutti haasteita tarkkojen suunnitelmien laadintaan. Monesti jouduttiin tilanteeseen, jossa viemärilinjan tarkka sijainti tai rakenne selviää lopullisesti vasta kaivutöiden yhteydessä.
Toteutusvaihtoehtoina olivat vanhan verkoston saneeraaminen osittain tai kokonaan tai verkoston muuttaminen paineviemäriksi. Jälkimmäistä vaihtoehtoa tutkittiin verkoston suuren vuotovesimäärän sekä kylän pienentyvän asukasluvun vuoksi. Selvityksissä tulivat kuitenkin ilmi paineviemäriratkaisun aiheuttamat mahdolliset asiakassuhteisiin liittyvät ongelmat sekä verkoston oletettua parempi kunto. Saneeraus suunniteltiinkin toteutettavaksi vanhan viettoviemärin täsmäkorjauksena.
Yhtenä työn tärkeimmistä tuloksista voidaan pitää teoreettisten mitoitusperusteiden ja käytännön mitoituksen välisiä eroja Pihlajaveden kylän kaltaisissa hyvin pienissä taajamissa. Sekä paineviemärin, pumppaamoiden että jätevedenpuhdistamon mitoituksessa nojattiin teoreettista mitoitusta enemmän kokemusperäiseen tietoon. Tämä johti usein kirjallisuuden suosituksia pienempiin mitoituksiin.
Suunnitelmista myös jätettiin pois yleisesti käytettyjä osia, kuten viettoviemärin pituusleikkaukset. Työmaalla tarvittavat tiedot pyrittiin esittämään yksinkertaisesti ja tiiviisti, jotta tieto olisi helposti urakoitsijan löydettävissä ja tulkittavissa. Samaa periaatetta sovellettiin kustannusarvioon, joka toteutettiin osa-alueittain taulukkolaskentaohjelmalla. Kustannuslaskelmat osoittavat tarkan suunnittelun ja maastoselvitysten suuren roolin kustannusten minimoinnissa kohteilla, joiden kunnosta ei ole varmaa etukäteistietoa.
Viemäriverkoston saneeraamisen suunnittelu aloitettiin olemassa olevaan materiaaliin tutustumalla. Runsaissa maastoselvityksissä tiedot osoittautuivat puutteellisiksi, mikä aiheutti haasteita tarkkojen suunnitelmien laadintaan. Monesti jouduttiin tilanteeseen, jossa viemärilinjan tarkka sijainti tai rakenne selviää lopullisesti vasta kaivutöiden yhteydessä.
Toteutusvaihtoehtoina olivat vanhan verkoston saneeraaminen osittain tai kokonaan tai verkoston muuttaminen paineviemäriksi. Jälkimmäistä vaihtoehtoa tutkittiin verkoston suuren vuotovesimäärän sekä kylän pienentyvän asukasluvun vuoksi. Selvityksissä tulivat kuitenkin ilmi paineviemäriratkaisun aiheuttamat mahdolliset asiakassuhteisiin liittyvät ongelmat sekä verkoston oletettua parempi kunto. Saneeraus suunniteltiinkin toteutettavaksi vanhan viettoviemärin täsmäkorjauksena.
Yhtenä työn tärkeimmistä tuloksista voidaan pitää teoreettisten mitoitusperusteiden ja käytännön mitoituksen välisiä eroja Pihlajaveden kylän kaltaisissa hyvin pienissä taajamissa. Sekä paineviemärin, pumppaamoiden että jätevedenpuhdistamon mitoituksessa nojattiin teoreettista mitoitusta enemmän kokemusperäiseen tietoon. Tämä johti usein kirjallisuuden suosituksia pienempiin mitoituksiin.
Suunnitelmista myös jätettiin pois yleisesti käytettyjä osia, kuten viettoviemärin pituusleikkaukset. Työmaalla tarvittavat tiedot pyrittiin esittämään yksinkertaisesti ja tiiviisti, jotta tieto olisi helposti urakoitsijan löydettävissä ja tulkittavissa. Samaa periaatetta sovellettiin kustannusarvioon, joka toteutettiin osa-alueittain taulukkolaskentaohjelmalla. Kustannuslaskelmat osoittavat tarkan suunnittelun ja maastoselvitysten suuren roolin kustannusten minimoinnissa kohteilla, joiden kunnosta ei ole varmaa etukäteistietoa.