Suomalaisten organisaatioiden suorituskyvyn mittauskäytäntöjen analysointi
Roitto, Juho-Matias Olavi (2013)
2013
Tuotantotalouden koulutusohjelma
Tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201308201287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201308201287
Tiivistelmä
Suorituskyvyn mittaamisen tutkimuksessa kypsyysmallit ovat selkeästi viime vuosina kasvanut tutkimuskenttä. Tämän diplomityön puitteissa pyrittiin selvittämään, miten parhaiten arvioida mittaamisen kypsyystilaa ja mikä on mittaamisen kypsyystila tällä hetkellä Suomessa. Näitä ongelmia pyrittiin ratkaisemaan kehittämällä kypsyysmalli ja keräämällä tällä kypsyysmallilla vastauksia suomalaisista kohdeorganisaatioista, joita edustivat julkiset organisaatiot ja pk-yritykset.
Teoriaosuudessa tämä diplomityö keskittyy käsittelemään suorituskyvyn mittaamiseen läheisesti liittyviä käsitteitä sekä mittaamisen tilaa selvittäviä tutkimuksia. Erityinen mielenkiinto kohdistettiin mittaamisen tilaa selvittävissä tutkimuksissa kypsyysmalleihin, joiden kautta tässä työssä rakennettavaa kypsyysmallia lähdettiin kokoamaan. Tutkimusote tässä työssä kypsyysmallia rakennettaessa ja validoitaessa oli Design Science. Kypsyysmallien on todettu lisäävän organisaatioiden suorituskykyä lyhytaikaisesti ilmentämällä organisaatioille niiden vahvuusalueet. Tutkimuksessa kuvataan suorituskyvyn mittauksen käytäntöjä kohdesegmentissä tällä hetkellä sähköisesti toteutetun kyselytutkimuksen avulla. Vastauksia kertyi 270 kappaletta, joista 205 oli julkiselta puolelta ja 65 yksityiseltä puolelta.
Tutkimuksen tärkeimmät tulokset olivat kehitetty kypsyysmalli ja vastausdatasta johdetut kypsyystilat sekä suomalaisten julkisten organisaatioiden ja pk-yritysten suorituskyvyn mittaamisen ja mittaustiedon käytön tämänhetkisen tilan kuvailu. Kypsyysmallin validointi osoitti kypsyysmallin toimivan käyttötarkoituksessaan hyvin. Kypsyysmallin avulla organisaatioiden on mahdollista verrata omaa organisaatiotaan muihin organisaatioihin ja huomata omat kehityskohteensa. Kypsyysmallin avulla kehitettiin myös mittaamiseen liittyvät omat kehitysohjeet jokaiselle kypsyystilalle. Suoritettu kysely paljasti suomalaisten organisaatioiden tyytyväisyyden mittausjärjestelmiä ja mittaustiedon käyttöä kohtaan olevan kaksijakoista: noin puolet vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä joko mittausjärjestelmiin tai mittaustiedon käyttöön, kun taas toinen puolisko ilmoitti olevansa tyytymättömiä. Suorituskyvyn mittauksessa suurimmat ongelmat esiintyvät käytössä olevissa tietojärjestelmissä, mittauskulttuurissa ja mittaamiseen liittyvissä perusasioissa, kuten syy-seuraussuhteissa ja käyttöperiaatteiden määrityksessä. Kypsyysmallille tieteellistä uutuusarvoa tuovat sen rakentamisessa käytetyt menetelmävalinnat.
Teoriaosuudessa tämä diplomityö keskittyy käsittelemään suorituskyvyn mittaamiseen läheisesti liittyviä käsitteitä sekä mittaamisen tilaa selvittäviä tutkimuksia. Erityinen mielenkiinto kohdistettiin mittaamisen tilaa selvittävissä tutkimuksissa kypsyysmalleihin, joiden kautta tässä työssä rakennettavaa kypsyysmallia lähdettiin kokoamaan. Tutkimusote tässä työssä kypsyysmallia rakennettaessa ja validoitaessa oli Design Science. Kypsyysmallien on todettu lisäävän organisaatioiden suorituskykyä lyhytaikaisesti ilmentämällä organisaatioille niiden vahvuusalueet. Tutkimuksessa kuvataan suorituskyvyn mittauksen käytäntöjä kohdesegmentissä tällä hetkellä sähköisesti toteutetun kyselytutkimuksen avulla. Vastauksia kertyi 270 kappaletta, joista 205 oli julkiselta puolelta ja 65 yksityiseltä puolelta.
Tutkimuksen tärkeimmät tulokset olivat kehitetty kypsyysmalli ja vastausdatasta johdetut kypsyystilat sekä suomalaisten julkisten organisaatioiden ja pk-yritysten suorituskyvyn mittaamisen ja mittaustiedon käytön tämänhetkisen tilan kuvailu. Kypsyysmallin validointi osoitti kypsyysmallin toimivan käyttötarkoituksessaan hyvin. Kypsyysmallin avulla organisaatioiden on mahdollista verrata omaa organisaatiotaan muihin organisaatioihin ja huomata omat kehityskohteensa. Kypsyysmallin avulla kehitettiin myös mittaamiseen liittyvät omat kehitysohjeet jokaiselle kypsyystilalle. Suoritettu kysely paljasti suomalaisten organisaatioiden tyytyväisyyden mittausjärjestelmiä ja mittaustiedon käyttöä kohtaan olevan kaksijakoista: noin puolet vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä joko mittausjärjestelmiin tai mittaustiedon käyttöön, kun taas toinen puolisko ilmoitti olevansa tyytymättömiä. Suorituskyvyn mittauksessa suurimmat ongelmat esiintyvät käytössä olevissa tietojärjestelmissä, mittauskulttuurissa ja mittaamiseen liittyvissä perusasioissa, kuten syy-seuraussuhteissa ja käyttöperiaatteiden määrityksessä. Kypsyysmallille tieteellistä uutuusarvoa tuovat sen rakentamisessa käytetyt menetelmävalinnat.