Ryhmärakennuttamisen ratkaisumalleja- Asukaslähtöinen suunnittelukonsepti Tampereen Vuorekseen
Järvi, Ilona (2013)
Järvi, Ilona
2013
Arkkitehtuurin koulutusohjelma
Tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201306171265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201306171265
Tiivistelmä
Asuntorakentamisen ratkaisumallit ovat tänäpäivänä Suomessa lähes samat kuin 40 vuotta sitten. Aikoinaan suunnittelulähtökohtana ollut ydinperhemalli on edelleen asuntosuunnittelun lähtökohtana. Asuntotarjonta ei vastaa tämän päivän kysyntää. Muutokset asuntorakentamisessa tapahtuvat hyvin hitaasti. Perhekuntamuutokset ja asukkaan valveutunut rooli kuluttajana lisäävät tarvetta asuntorakentamisprosessin uudistumiseen. Asukaslähtöiset hankkeet sekä omatoimiset ryhmärakennuttamishankkeet ovat Suomessa vielä harvinaisia. Erityyppiset asukaslähtöiset suunnitteluhankkeet tarjoavat yhden ratkaisun asuntorakentamisen monipuolistamiseksi.
Yhteisöllinen asuminen yhdistetään usein tiukkalinjaiseen elämäntapaan tai ideologiaan perustuvaan asumismuotoon. Yhteisöasuminen voi rakentua ideologisen lähtökohdan ympärille, usein kuitenkin yhteisöllinen asuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja asukkaiden arkielämän toimintojen helpottamiseksi. Yhteisöllisessä ympäristössä asuminen tarkoittaa yleensä tavanomaista asumista, jonka lisäksi asukkailla on käytössä yhteisiä tiloja sekä laaja sosiaalinen lähiverkosto. Yhteisöllisen asumisen haaste on hankkeen suunnittelussa. Yhteisöllisyys syntyy sattumanvaraisista kohtaamisista ja heikoista sosiaalisista suhteista, jotka toistuessaan ja voimistuessaan muodostavat luontevaa yhteisöllistä elinympäristöä. Rakennettu ympäristö ei suoraan tuota yhteisöllisyyttä, mutta tasokkaalla suunnittelulla voidaan edesauttaa yhteisöllisyyden syntyä. Asukaslähtöinen hanke on suunnittelukonseptina oivallinen tapa yhteisöasumisen muodostamiseksi. Asukkaat tutustuvat toisiinsa jo hankkeen alkuvaiheessa, joten kynnys tulevaan sosiaaliseen verkostoitumiseen on matalampi.
Diplomityö perustuu soveltavaan osaan ja laajempaan tekstiosuuteen. Tekstiosuudessa pohditaan yhteisöllisyyden teemoja, asukaslähtöisyyden vaikutusta asuinrakentamiseen ja ryhmärakennuttamisen keinoja.Soveltava osuus perustuu Tampereen Vuorekseen suunniteltuun pilottisuunnitelmaan. Suunnitelmassa pohditaan keinoja asukaslähtöisen prosessin hahmottamiseksi asukkaan näkökulmasta. Omatoimiset ryhmärakennuttamishankkeet tuottavat asukkaille räätälöityä elinympäristöä. Hankkeet ovat kuitenkin usein pitkäkestoisia ja monimutkaisia toteuttaa. Hankkeen hahmottamisen helpottamiseksi kehiteltiin asukaslähtöisen suunnittelun työkalu, johon on koottu ryhmärakennuttamisen eri vaiheet ja toteutusvaihtoehdot. Asukaslähtöistä suunnittelutyökalua apuna käyttäen on suunniteltu neljä yhteisöllisyydeltään, asuntotypologialtaan ja muunneltavuudeltaan erilaista konseptivaihtoehtoa Koukkurannan alueelle, Vuorekseen. Työkalun on tarkoitus olla apuna suunnittelussa ja ohjata asukkaita luovalla tavalla. Asukaslähtöistä työkalua apuna käyttäen voidaan kehittää lukuisia erilaisia konseptivaihtoehtoja. Neljän eri vaihtoehdon avulla havaitaan, kuinka erilaisiin suunnitelmiin työkalun osa-alueita vaihtelemalla voidaan päästä. Työkalua on sovellettu Koukkurannan kohde alueelle, mutta yhtä hyvin sitä voidaan käyttää suunnitteluapuna muissakin asukaslähtöisessä hankkeessa.
Yhteisöllinen asuminen yhdistetään usein tiukkalinjaiseen elämäntapaan tai ideologiaan perustuvaan asumismuotoon. Yhteisöasuminen voi rakentua ideologisen lähtökohdan ympärille, usein kuitenkin yhteisöllinen asuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja asukkaiden arkielämän toimintojen helpottamiseksi. Yhteisöllisessä ympäristössä asuminen tarkoittaa yleensä tavanomaista asumista, jonka lisäksi asukkailla on käytössä yhteisiä tiloja sekä laaja sosiaalinen lähiverkosto. Yhteisöllisen asumisen haaste on hankkeen suunnittelussa. Yhteisöllisyys syntyy sattumanvaraisista kohtaamisista ja heikoista sosiaalisista suhteista, jotka toistuessaan ja voimistuessaan muodostavat luontevaa yhteisöllistä elinympäristöä. Rakennettu ympäristö ei suoraan tuota yhteisöllisyyttä, mutta tasokkaalla suunnittelulla voidaan edesauttaa yhteisöllisyyden syntyä. Asukaslähtöinen hanke on suunnittelukonseptina oivallinen tapa yhteisöasumisen muodostamiseksi. Asukkaat tutustuvat toisiinsa jo hankkeen alkuvaiheessa, joten kynnys tulevaan sosiaaliseen verkostoitumiseen on matalampi.
Diplomityö perustuu soveltavaan osaan ja laajempaan tekstiosuuteen. Tekstiosuudessa pohditaan yhteisöllisyyden teemoja, asukaslähtöisyyden vaikutusta asuinrakentamiseen ja ryhmärakennuttamisen keinoja.Soveltava osuus perustuu Tampereen Vuorekseen suunniteltuun pilottisuunnitelmaan. Suunnitelmassa pohditaan keinoja asukaslähtöisen prosessin hahmottamiseksi asukkaan näkökulmasta. Omatoimiset ryhmärakennuttamishankkeet tuottavat asukkaille räätälöityä elinympäristöä. Hankkeet ovat kuitenkin usein pitkäkestoisia ja monimutkaisia toteuttaa. Hankkeen hahmottamisen helpottamiseksi kehiteltiin asukaslähtöisen suunnittelun työkalu, johon on koottu ryhmärakennuttamisen eri vaiheet ja toteutusvaihtoehdot. Asukaslähtöistä suunnittelutyökalua apuna käyttäen on suunniteltu neljä yhteisöllisyydeltään, asuntotypologialtaan ja muunneltavuudeltaan erilaista konseptivaihtoehtoa Koukkurannan alueelle, Vuorekseen. Työkalun on tarkoitus olla apuna suunnittelussa ja ohjata asukkaita luovalla tavalla. Asukaslähtöistä työkalua apuna käyttäen voidaan kehittää lukuisia erilaisia konseptivaihtoehtoja. Neljän eri vaihtoehdon avulla havaitaan, kuinka erilaisiin suunnitelmiin työkalun osa-alueita vaihtelemalla voidaan päästä. Työkalua on sovellettu Koukkurannan kohde alueelle, mutta yhtä hyvin sitä voidaan käyttää suunnitteluapuna muissakin asukaslähtöisessä hankkeessa.