Opetuspesulan laadunhallintajärjestelmä
Rajanen, Jenni (2013)
Rajanen, Jenni
2013
Kuitu- ja tekstiilitekniikan koulutusohjelma
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201306171248
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201306171248
Tiivistelmä
Diplomityön tavoitteena oli rakentaa Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan aikuisopiston opetuspesulalle oma laadunhallintajärjestelmä noudattaen mikrobiologisen puhtauden hallintaan liittyvää standardia SFS-EN 14065. Opetuspesulalle haluttiin oma laadunhallintajärjestelmä, sillä standardia noudattavat järjestelmät ovat alalla yleisiä, ja Keuda haluaa tarjota opetusta myös näihin järjestelmiin liittyen.
Pesulassa tekstiilit pestään puhtaiksi ja viimeistellään monien prosessien kautta. Tekstiilien tullessa pesulaan, ne täytyy tarkistaa ja merkitä asiakkaalle kuuluviksi. Pesu ja viimeistelymenetelmä riippuu mm. tekstiilin materiaalista, rakenteesta sekä tahrojen laadusta. Yleisimmät pesumenetelmät ovat vesipesu sekä kemiallinen pesu. Viimeistelymenetelmät riippuvat myös mm. tekstiilin rakenteesta, materiaalista ja käyttötarkoituksesta. Tekstiilit ovat pesuprosessin jälkeen joko visuaalisesti tai mikrobiologisesti puhtaita tai molempia. Mikrobiologisella puhtaudella tarkoitetaan mikrobien määrää tietyssä ympäristössä. Kun tekstiilit desinfioidaan, suurin osa tautiaaiheuttavista mikrobeista kuolee. Sterilisaatiota, eli kaikkien mikrobien tuhoamista, on tarkoituksenmukaista käyttää vain harvoin, lähinnä leikkaussalitekstiileille.
Laadunhallinnalla pyritään organisaation prosessien jatkuvaan parantamiseen asiakkaiden vaatimukset ja tarpeet täyttäen. Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen aloitetaan siis asiakkaiden vaatimusten kartoittamisella, yrityksen prosessikaavion hahmottamisella sekä yrityksen johdon sitouttamisella laadunhallintaan esimerkiksi laadunhallintaryhmän avulla. Lisäksi johdon tehtävänä on varmistaa, että työympäristö mahdollistaa laadunhallintajärjestelmän toteuttamisen hankkimalla tarvittavat välineet ja tarvittaessa kouluttamalla henkilöstöä. Mikrobiologisen puhtauden hallintaan keskittyvässä järjestelmän rakentamisessa määritellään ensin kaikkien pesulan prosessien vaarat ja riskiluokat. Sen perusteella määritellään riskien hallintaan ja vähentämiseen tähtäävät tehtävät ja toimenpiteet. Lisäksi mitattaville prosessivaiheille määritellään omat tavoite- ja toleranssirajat, joiden ylityttyä tulee ryhtyä ennalta määrättyihin toimenpiteisiin. Järjestelmän auditointi, muut tarkastukset ja kokoukset tulee myös suunnitella etukäteen. Kaikki mittaustulokset, toimenpiteet, validoinnit, auditoinnit ja muut asiakirjat tulee dokumentoida asianmukaisesti laadunhallintajärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi.
Koska työn tavoitteena oli vastata Keudan koulutustarpeisiin, laadunhallintajärjestelmä ei välttämättä vastaa opetuspesulan ulkoisten asiakkaiden toiveita. Toisaalta mikrobiologisen puhtauden varmistaminen voi tuoda lisäarvoa myös heille. Työtä voitaisiin kehittää ottamalla huomioon myös ulkoisten asiakkaiden vaatimukset sekä liittämällä kemiallisen pesun ja mattojen pesun prosessit järjestelmän piiriin.
Pesulassa tekstiilit pestään puhtaiksi ja viimeistellään monien prosessien kautta. Tekstiilien tullessa pesulaan, ne täytyy tarkistaa ja merkitä asiakkaalle kuuluviksi. Pesu ja viimeistelymenetelmä riippuu mm. tekstiilin materiaalista, rakenteesta sekä tahrojen laadusta. Yleisimmät pesumenetelmät ovat vesipesu sekä kemiallinen pesu. Viimeistelymenetelmät riippuvat myös mm. tekstiilin rakenteesta, materiaalista ja käyttötarkoituksesta. Tekstiilit ovat pesuprosessin jälkeen joko visuaalisesti tai mikrobiologisesti puhtaita tai molempia. Mikrobiologisella puhtaudella tarkoitetaan mikrobien määrää tietyssä ympäristössä. Kun tekstiilit desinfioidaan, suurin osa tautiaaiheuttavista mikrobeista kuolee. Sterilisaatiota, eli kaikkien mikrobien tuhoamista, on tarkoituksenmukaista käyttää vain harvoin, lähinnä leikkaussalitekstiileille.
Laadunhallinnalla pyritään organisaation prosessien jatkuvaan parantamiseen asiakkaiden vaatimukset ja tarpeet täyttäen. Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen aloitetaan siis asiakkaiden vaatimusten kartoittamisella, yrityksen prosessikaavion hahmottamisella sekä yrityksen johdon sitouttamisella laadunhallintaan esimerkiksi laadunhallintaryhmän avulla. Lisäksi johdon tehtävänä on varmistaa, että työympäristö mahdollistaa laadunhallintajärjestelmän toteuttamisen hankkimalla tarvittavat välineet ja tarvittaessa kouluttamalla henkilöstöä. Mikrobiologisen puhtauden hallintaan keskittyvässä järjestelmän rakentamisessa määritellään ensin kaikkien pesulan prosessien vaarat ja riskiluokat. Sen perusteella määritellään riskien hallintaan ja vähentämiseen tähtäävät tehtävät ja toimenpiteet. Lisäksi mitattaville prosessivaiheille määritellään omat tavoite- ja toleranssirajat, joiden ylityttyä tulee ryhtyä ennalta määrättyihin toimenpiteisiin. Järjestelmän auditointi, muut tarkastukset ja kokoukset tulee myös suunnitella etukäteen. Kaikki mittaustulokset, toimenpiteet, validoinnit, auditoinnit ja muut asiakirjat tulee dokumentoida asianmukaisesti laadunhallintajärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi.
Koska työn tavoitteena oli vastata Keudan koulutustarpeisiin, laadunhallintajärjestelmä ei välttämättä vastaa opetuspesulan ulkoisten asiakkaiden toiveita. Toisaalta mikrobiologisen puhtauden varmistaminen voi tuoda lisäarvoa myös heille. Työtä voitaisiin kehittää ottamalla huomioon myös ulkoisten asiakkaiden vaatimukset sekä liittämällä kemiallisen pesun ja mattojen pesun prosessit järjestelmän piiriin.