Rakennusliikkeen asuntokonseptien kehittäminen asumista tukevilla palveluilla

Abstract

Asuntoliiketoimintaa on arvosteltu suppeasta asuntotarjonnasta, joka ei vastaa riittävästi erilaistuviin asukastarpeisiin tuotteillaan ja palveluillaan. Tämän opinnäytetyön taustalla on NCC:n asuntotuotannon asiakaslähtöisyyden edistäminen kehittämällä sen asuntokonsepteja asumista tukevilla palveluilla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka NCC:n tulisi asukashaastattelujen perusteella kehittää markkinoilla olevia asuntokonseptejaan − kaikille tarkoitettua NCC Tähtikotia ja varttuneille suunnattua Aktiivikotia − asukastarpeista johdetuilla ratkaisuilla ja palveluilla. Asuntokonseptia tarkastellaan tässä työssä palvelukonseptina. Työ etenee asuntokonseptin kehittämiseen tarkoitetun mallin mukaisesti, joka perustuu palvelukonseptin kehittämiseen. Työ käsittää mallin alkuvaiheen suunnittelun, jossa tehdään markkinakatsaus, selvitetään tutkimuskirjallisuuden perusteella asukastarpeita ja kehitetään näitä tarpeita vastaavia asumisen palveluita sekä palveluiden käyttöä mahdollistavia rakentamisen ratkaisuja. Työn empiirisessä osuudessa selvitetään kehitettyjen palveluehdotusten kiinnostavuutta asukashaastatteluin, jotta NCC:lle voidaan antaa suositus siitä, kuinka asuntokonseptien kehittämistä tulee jatkaa asuntokonseptin kehitysmallin toimeenpanovaiheessa. Asukashaastatteluita tehtiin kahdessa kohteessa sekä Helsingissä että Jyväskylässä niin nuorten kuin iäkkäidenkin ollessa edustettuina. Haastatteluissa mukana olleet palveluehdotukset liittyivät asunnossa tai talossa tuotettavien palveluiden mahdollistamiseen, turvallisuuteen, liikkumiseen sekä talon ja asunnon ylläpitoon ja päivittämiseen. Maantieteellisen tarkastelun perusteella jyväskyläläiset olivat keskimäärin helsinkiläisiä kiinnostuneempia palveluehdotuksista. Koska pienemmässäkin kaupungissa oltiin vähintään yhtä kiinnostuneita palveluista kuin suuremmassa ja palveluiden kannalta kehittyneemmässä Helsingissä, päätellään asuntokonsepteja voitavan kehittää koko maan laajuisesti. Iän mukaan tarkasteltuna vastaukset eivät jakautuneet yhtä selvästi, joskin havaittavissa oli vanhempien ihmisten olevan kiinnostuneempia asumista ja huoltotöitä helpottavista palveluista ja nuorten puolestaan tekniikkaa hyödyntävistä ratkaisuista. Palveluehdotuksiin suhtauduttiin yleisesti hyvin myönteisesti. Muutamien palveluehdotusten kiinnostus oli niin suurta, että ne voidaan haastattelujen perusteella suositella liitettäväksi suoraan asuntokonsepteihin. Muutamissa palveluissa kiinnostus oli melko suurta ja osassa vähäisempää, joskin niistäkin osa vastaajista oli jopa erittäin kiinnostuneita. Vähäinen kiinnostus johtui muutaman palveluehdotuksen kohdalla täysin uudesta ideasta, jota vierastettiin omalla kohdalla. Ihmisiä tulisikin tutustuttaa näihin palveluihin, jotta niiden hyväksyttävyys kasvaisi. Työssä annettiin tarkat suositukset siitä, kuinka NCC:n tulisi kunkin työssä mukana olleen palveluehdotuksen kohdalla jatkaa kehitystyötä, ja minkä palveluehdotusten kehittämistä ei ole syytä jatkaa.