Yrityksen turvallisuuden hallintamenettelyt työturvallisuustason mittarina
Puro, Vuokko (2013)
Puro, Vuokko
2013
Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma
Tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201305171139
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201305171139
Tiivistelmä
Työsuojeluhallinto on asettanut tavoitteekseen varmistaa, että jokaisella työpaikalla on toimivat turvallisuuden hallintamenettelyt. Työsuojeluvalvonnan painopistettä on suunnattu turvallisuuden hallintamenettelyjen valvontaan ja tarkastajan apuvälineeksi on luotu Halmeri-tarkastusmenetelmä.
Tämän diplomityön päätavoitteena on tarkastella Halmeri-menetelmän tulosten vastaavuutta henkilöstön näkemyksiin työpaikkansa työturvallisuustilanteesta. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on muodostaa laajempi kuva turvallisuuden seurannasta ja mittaamisesta, olemassa olevista turvallisuusauditointimenetelmistä ja auditointitulokseen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi siinä käsitellään työsuojelun viranomaistoimintaa.
Työn aineistona on 26 teollisuustyöpaikkaa, joihin oli tehty Halmeri-tarkastus syksyllä 2012. Näiden työpaikkojen yritysjohdolle ja koko henkilöstölle toteutettiin tutkimuskysely kahden kuukauden kuluessa tarkastuksesta. Halmeri-tarkastuksen tulkintojen ja kyselytulosten keskinäistä vastaavuutta tarkasteltiin työpaikoittain ja Halmerin arviointikohdittain.
Halmeri-tulkintojen vastaavuus tutkimuskyselyn tuloksiin vaihteli sekä työpaikkojen että Halmerin arviointikohtien välillä. Halmeri-tulokset vastasivat paremmin työnjohtajien ja johtajien kuin työntekijöiden näkemyksiä asioista. Halmeri-menetelmän tulkinnat olivat usein ristiriidassa henkilöstön näkemysten kanssa, eikä Halmeri-menetelmällä pystytä arvioimaan luotettavasti työpaikan turvallisuuden hallintamenettelyjen toimivuutta käytännössä.
Kirjallisuuskatsauksen ja tutkimusaineiston perusteella muodostettiin malli Halmeri-tulokseen vaikuttavista tekijöistä. Siitä havaitaan, ettei Halmeri-lomakkeen tuloksen luotettavuutta voida tarkastella sen kontekstista irrotettuna. Malli osoittaa, kuinka Halmeri-tulokseen vaikuttavat Halmeri-menetelmän, työsuojelutarkastajan, työpaikan ja sen edustajien, auditointiprosessin ja ulkoisen ympäristön ominaisuudet.
Halmeri-menetelmää on tarpeen kehittää sen tulosten luotettavuuden parantamiseksi. Käyttö- ja tulkintaohjeiden yksityiskohtaistaminen ja käyttökoulutuksen ja kalibrointiharjoitusten lisääminen parantaisi menetelmän toistettavuutta tarkastajien välillä. Turvallisuuden hallintamenettelyjen valvontaa (ja Halmeri-tulkintoja) tulisi kohdistaa entistä enemmän hallintamenettelyjen toimivuuteen käytännössä, joka edellyttää auditoinnin tietopohjan laajentamista. Rivityöntekijöiden näkemysten huomioiminen on varmistettava esimerkiksi henkilöstökyselyn tai haastattelujen avulla. The Occupational Safety and Health Administration has set a target to ensure that every workplace has effective safety management procedures. The Occupational Safety and Health Enforcement focuses on the inspection of safety management procedures, and for this, a method called the Halmeri audit method has been created.
The main objective of this Master of Science thesis is to examine how the results of the Halmeri audit correspond to staff views on their workplace safety. The objective of the literature review is to create a broader picture of safety monitoring and safety measurement, existing safety audit methods, and the factors affecting the audit results. The literature review also deals with the activities of the occupational safety and health authority.
The data consists of 26 industrial workplaces, each of which underwent the Halmeri inspection in the autumn of 2012. A survey was carried out among the management and whole staff of these workplaces during the two months after the inspection. How well the Halmeri results and those of the survey corresponded with each other was assessed at the level of both the workplaces inspected and the topic areas of the Halmeri audit.
The correspondence of the Halmeri results with those of the survey varied among both the workplaces inspected and the topic areas of Halmeri. The Halmeri results matched the views of supervisors and managers more closely than those of the employees. As the Halmeri results often contradicted the views of the staff, it is not possible in practice to reliably estimate the functionality of safety management procedures using the Halmeri method.
On the basis of the literature review and the research data, a model of the factors influencing the Halmeri results was developed. The model showed that the reliability and validity of the Halmeri results cannot be checked when they are taken out of context. It also showed how the results are affected by the characteristics of the method itself, the inspector, the workplace and its representatives, the auditing programme, and the external environment.
The Halmeri method must be further developed in order to improve the reliability of its results. More detailed directions for its use and interpretation, and user training and calibration exercises would improve the inter-observer reliability of the method. The monitoring of safety management procedures (and the Halmeri interpretations) should focus more on the functionality of management procedures in practice, which requires more detailed basic information regarding the inspection. The line worker’s views must be taken into account through, for example, personnel questionnaires or interviews.
Tämän diplomityön päätavoitteena on tarkastella Halmeri-menetelmän tulosten vastaavuutta henkilöstön näkemyksiin työpaikkansa työturvallisuustilanteesta. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on muodostaa laajempi kuva turvallisuuden seurannasta ja mittaamisesta, olemassa olevista turvallisuusauditointimenetelmistä ja auditointitulokseen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi siinä käsitellään työsuojelun viranomaistoimintaa.
Työn aineistona on 26 teollisuustyöpaikkaa, joihin oli tehty Halmeri-tarkastus syksyllä 2012. Näiden työpaikkojen yritysjohdolle ja koko henkilöstölle toteutettiin tutkimuskysely kahden kuukauden kuluessa tarkastuksesta. Halmeri-tarkastuksen tulkintojen ja kyselytulosten keskinäistä vastaavuutta tarkasteltiin työpaikoittain ja Halmerin arviointikohdittain.
Halmeri-tulkintojen vastaavuus tutkimuskyselyn tuloksiin vaihteli sekä työpaikkojen että Halmerin arviointikohtien välillä. Halmeri-tulokset vastasivat paremmin työnjohtajien ja johtajien kuin työntekijöiden näkemyksiä asioista. Halmeri-menetelmän tulkinnat olivat usein ristiriidassa henkilöstön näkemysten kanssa, eikä Halmeri-menetelmällä pystytä arvioimaan luotettavasti työpaikan turvallisuuden hallintamenettelyjen toimivuutta käytännössä.
Kirjallisuuskatsauksen ja tutkimusaineiston perusteella muodostettiin malli Halmeri-tulokseen vaikuttavista tekijöistä. Siitä havaitaan, ettei Halmeri-lomakkeen tuloksen luotettavuutta voida tarkastella sen kontekstista irrotettuna. Malli osoittaa, kuinka Halmeri-tulokseen vaikuttavat Halmeri-menetelmän, työsuojelutarkastajan, työpaikan ja sen edustajien, auditointiprosessin ja ulkoisen ympäristön ominaisuudet.
Halmeri-menetelmää on tarpeen kehittää sen tulosten luotettavuuden parantamiseksi. Käyttö- ja tulkintaohjeiden yksityiskohtaistaminen ja käyttökoulutuksen ja kalibrointiharjoitusten lisääminen parantaisi menetelmän toistettavuutta tarkastajien välillä. Turvallisuuden hallintamenettelyjen valvontaa (ja Halmeri-tulkintoja) tulisi kohdistaa entistä enemmän hallintamenettelyjen toimivuuteen käytännössä, joka edellyttää auditoinnin tietopohjan laajentamista. Rivityöntekijöiden näkemysten huomioiminen on varmistettava esimerkiksi henkilöstökyselyn tai haastattelujen avulla.
The main objective of this Master of Science thesis is to examine how the results of the Halmeri audit correspond to staff views on their workplace safety. The objective of the literature review is to create a broader picture of safety monitoring and safety measurement, existing safety audit methods, and the factors affecting the audit results. The literature review also deals with the activities of the occupational safety and health authority.
The data consists of 26 industrial workplaces, each of which underwent the Halmeri inspection in the autumn of 2012. A survey was carried out among the management and whole staff of these workplaces during the two months after the inspection. How well the Halmeri results and those of the survey corresponded with each other was assessed at the level of both the workplaces inspected and the topic areas of the Halmeri audit.
The correspondence of the Halmeri results with those of the survey varied among both the workplaces inspected and the topic areas of Halmeri. The Halmeri results matched the views of supervisors and managers more closely than those of the employees. As the Halmeri results often contradicted the views of the staff, it is not possible in practice to reliably estimate the functionality of safety management procedures using the Halmeri method.
On the basis of the literature review and the research data, a model of the factors influencing the Halmeri results was developed. The model showed that the reliability and validity of the Halmeri results cannot be checked when they are taken out of context. It also showed how the results are affected by the characteristics of the method itself, the inspector, the workplace and its representatives, the auditing programme, and the external environment.
The Halmeri method must be further developed in order to improve the reliability of its results. More detailed directions for its use and interpretation, and user training and calibration exercises would improve the inter-observer reliability of the method. The monitoring of safety management procedures (and the Halmeri interpretations) should focus more on the functionality of management procedures in practice, which requires more detailed basic information regarding the inspection. The line worker’s views must be taken into account through, for example, personnel questionnaires or interviews.