Funkispientalot Pirkkalan Haikassa - säilyttämissuunnitelma
Mäntynen, Kristiina (1991)
1991
Arkkitehtuurin osasto
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
1991-09-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201304251130
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201304251130
Tiivistelmä
Funkistalojen rakennusvaihe oli poikkeuksellinen ja merkittävä ajanjakso suomalaisessa rakennushistoriassa. Keski-Euroopasta levinnyt funktionalismi ulotti vaikutuksensa aina syrjäkylille asti. Jotkut innostuivat jopa rakentamaan itselleen funkistyylisen omakotitalon. Monet taloista rakennettiin ilman arkkitehdin tai muun pätevän suunnittelijan laatimia piirustuksia. Näitä kansanfunkikseksi kutsuttuja taloja ei ole Suomessa vielä tarkemmin tutkittu eikä niiden rakennushistoriallista arvoa määritelty. Tietämättömyys on osaltaan mahdollistanut monen funkistalon purkamisen tai tärvelyn. Tämän työn yhtenä tavoitteena on ollut kiinnittää huomiota kansanfunkikseen.
Diplomityön kohteena on Haikan omakotialueelle Pirkkalaan vuosina 1939-1942 rakennetut kymmenen funkisvaikutteista pientaloa. Työssä on tutustuttu rakennusten historiaan ja nykytilaan sekä pohdittu sitä, miten erilaiset peruskorjaustoimet voitaisiin tehdä kunnioittaen alkuperäisiä arkkitehtonisia ja rakennushistoriallisia arvoja ja ottaen huomioon nykypäivän tarpeet.
Haikan funkistalot on suunnitellut Rakennusteollisuus Oy –niminen tyyppitalomalleja markkinoinut yhtiö. Samanlaisia tyyppitaloja on rakennettu myös muualle Suomeen. Haikan alueen tekee merkittäväksi kuitenkin se, että yhtiön funkis-tyyppitaloja on rakennettu pienelle omakotialueelle näinkin monta. Haikan talojen rakennuttajina ovat olleet Tampereen Härmälässä toimineen Valmetin lentokonetehtaan työläiset. Kaikki alueelle rakennetut funkistalot ovat edelleen olemassa ja asuinkäytössä.
Haikan alueen funkistalot eroavat toisistaan sekä alkuperäisiltä pohjaratkaisultaan että etenkin vuosikymmenten aikana tehtyjen monien muutosten takia. Mahdolliset peruskorjaustoimenpiteet on siksi ratkaistava pitkälti kunkin talon omista lähtökohdista.
Työssä on suunniteltu yksittäisiin rakennuksiin joitakin toimenpide-ehdotuksia. Niissä on otettu kantaa sekä talojen ulkonäköön että sisätilojen ratkaisemiseen liittyviin ongelmiin. Yhteen taloon tehdyssä peruskorjaussuunnitelmassa on esitelty muita esimerkkisuunnitelmia tarkemmin rakenteita ja materiaaleja.
Alkuperäispiirustuksissa talot on nimetty rakennuttajan nimen mukaan, kuten: Huvila Korhonen. Koska useimpien ”huviloiden” asukkaat ovat vaihtuneet, monien useampaankin kertaan, on taloista puhuttaessa päädytty käyttämään kortteleiden ja tonttien numeroita, esimerkiksi: Huvila 4/2.
Kiitän kaikkia työssäni auttaneita. Haluan kiittää myös Pirkkalan kunnan suunnittelutoimistoa myötämielisestä suhtautumisesta työtäni kohtaan.
Erityiskiitos Haikan funkistalojen ystävällisille asukkaille.
Diplomityön kohteena on Haikan omakotialueelle Pirkkalaan vuosina 1939-1942 rakennetut kymmenen funkisvaikutteista pientaloa. Työssä on tutustuttu rakennusten historiaan ja nykytilaan sekä pohdittu sitä, miten erilaiset peruskorjaustoimet voitaisiin tehdä kunnioittaen alkuperäisiä arkkitehtonisia ja rakennushistoriallisia arvoja ja ottaen huomioon nykypäivän tarpeet.
Haikan funkistalot on suunnitellut Rakennusteollisuus Oy –niminen tyyppitalomalleja markkinoinut yhtiö. Samanlaisia tyyppitaloja on rakennettu myös muualle Suomeen. Haikan alueen tekee merkittäväksi kuitenkin se, että yhtiön funkis-tyyppitaloja on rakennettu pienelle omakotialueelle näinkin monta. Haikan talojen rakennuttajina ovat olleet Tampereen Härmälässä toimineen Valmetin lentokonetehtaan työläiset. Kaikki alueelle rakennetut funkistalot ovat edelleen olemassa ja asuinkäytössä.
Haikan alueen funkistalot eroavat toisistaan sekä alkuperäisiltä pohjaratkaisultaan että etenkin vuosikymmenten aikana tehtyjen monien muutosten takia. Mahdolliset peruskorjaustoimenpiteet on siksi ratkaistava pitkälti kunkin talon omista lähtökohdista.
Työssä on suunniteltu yksittäisiin rakennuksiin joitakin toimenpide-ehdotuksia. Niissä on otettu kantaa sekä talojen ulkonäköön että sisätilojen ratkaisemiseen liittyviin ongelmiin. Yhteen taloon tehdyssä peruskorjaussuunnitelmassa on esitelty muita esimerkkisuunnitelmia tarkemmin rakenteita ja materiaaleja.
Alkuperäispiirustuksissa talot on nimetty rakennuttajan nimen mukaan, kuten: Huvila Korhonen. Koska useimpien ”huviloiden” asukkaat ovat vaihtuneet, monien useampaankin kertaan, on taloista puhuttaessa päädytty käyttämään kortteleiden ja tonttien numeroita, esimerkiksi: Huvila 4/2.
Kiitän kaikkia työssäni auttaneita. Haluan kiittää myös Pirkkalan kunnan suunnittelutoimistoa myötämielisestä suhtautumisesta työtäni kohtaan.
Erityiskiitos Haikan funkistalojen ystävällisille asukkaille.