Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön aloitusvaiheen haasteet ja niiden ratkaisut

Abstract

Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, mitkä ovat keskeisimmät haasteet julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön aloitusvaiheessa ja löytää niihin soveltuvat ratkaisut. Aineisto koostui artikkelikatsaukseen valituista konferenssiartikkeleista, muusta kansainvälisestä kirjallisuudesta, suomalaistutkimuksista ja tieteellisistä julkaisuista. Teoreettinen viitekehys muodostettiin kirjallisuustutkimuksen ja empiirinen viitekehys puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Viitekehykset koottiin tulkinnallisen tutkimuksen menetelmällä. Keskeisimmät haasteet olivat kirjallisuustutkimuksen perusteella muutoksen hallinta ja johtaminen, sidosryhmien hallinta, arkkitehtuurin hallinta ja koordinointi. Kirjallisuustutkimuksen perusteella keskeisten haasteiden ratkaisuiksi saatiin hankkeiden hallinnointi ja ohjeistusten yhtenäistäminen, sidosryhmien huomiointi ja tarpeiden täyttäminen, arkkitehtuurityön systemaattinen jakaminen, suunnitelmallisuus ja tavoitteiden selkeä määrittely sekä yhtenäiset ohjeistukset ja kognitiivinen koordinointi. Puolestaan haastattelututkimuksessa keskeisimmiksi haasteiksi havaittiin sanasto, kokonaiskuva, arkkitehtuurityön kohdentaminen ja käsitteet. Haastattelututkimuksen perusteella keskeisten haasteiden ratkaisuiksi havaittiin terminologian selkeyttäminen, kokonaiskuvan hahmottaminen ja monimutkaisuuden välttäminen, arkkitehtuurityön myyminen, toimintojen eriyttäminen ja yhteismitalliset arkkitehtuurimenetelmät sekä käsitemallien tekeminen. Haastattelujen perusteella Suomen julkisen hallinnon tulee keskittyä kokonaisarkkitehtuurityön aloitusvaiheessa ensisijaisesti tietoarkkitehtuuriin kuuluvaan sanasto- ja käsitetyöhön. Samalla kokonaisarkkitehtuurityön kohdentamiseen ja kokonaiskuvan hahmottamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kirjallisuudessa korostettiin enemmän muutoksen, sidosryhmien ja arkkitehtuurin hallintaa, sekä koordinointia ja johtamista.