Pakkaussuunnittelusta asiakkaan ostoskoriin - ketjun hallinta
Ovaska, Marko (2013)
2013
Konetekniikan koulutusohjelma
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-04-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201304091112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201304091112
Tiivistelmä
Tämän diplomityön tarkoituksena on parantaa diplomityön kohteena olevan elintarvikevalmistajan kuljetuslaatikoiden täyttöastetta pakkausmuotoilun avulla huomioiden pakkausmuotoilussa koko pakkausketjun tarpeet aina valmistuksesta kuluttajan ostoskoriin asti.
Työ toteutettiin siten, että haastateltiin yrityksen sisäistä pakkausketjuun osallistuvaa henkilökuntaa, sekä yrityksen materiaali- ja laitetoimittajia ja kauppojen henkilökuntia, jotta pakkausketjun eri toimijoiden tarpeet tulisivat huomioiduiksi. Haastatteluiden lisäksi työssä suoritettiin pakkausten keruujakso yrityksen lähettämössä, jotta myös pakkausten keruu osattaisiin huomioida pakkauksia optimoitaessa.
Haastattelujen, sekä pakkausten keruujakson perusteella päätettiin, mitkä pakkausryhmät otetaan mukaan pakkauskehitykseen. Yhteensä näitä kehityskohteita oli seitsemän, joista yksi, pakkaustyyppi G, sisälsi useamman pakkausryhmän.
Pakkausten kehitys tapahtui siten, että ensin ratkaistiin, mikä dimensioista, korkeus, pituus, vai leveys, kuljetuslaatikosta halutaan käyttöön kokonaan, ja tämän perusteella, pakkaukselle tarvittava ulkotilavuus tietäen, laskettiin pakkaukselle kaksi muuta dimensiota. Tämä onnistui siten, että oli päätetty, montako pakkausta halutaan kunkin dimension suuntaisesti kuljetuslaatikkoon pakata.
Ratkaisuehdotusten toimivuus tarkastettiin leikkaamalla kartonkisia ratkaisuehdotuksen pohjan muotoisia pahvimuotteja, ja koetettiin asetella niitä kuljetuslaatikkoon niin monta, kuin ratkaisuehdotuksessa kuljetuslaatikkoon oli tarkoitus pakata. Jos kiekot kuljetuslaatikkoon mahtuivat, ratkaisu oli toimiva. Korkeussuunnassa ratkaisuehdotuksen toimivuus tarkistettiin laskemalla.
Työssä havaittiin, että kaikkia kehitykseen otettuja seitsemää pakkauskohdetta voitiin kehittää runsaastikin. Kehitystä eniten haittasivat tuotteiden myyntieräkoot. Niitä muokkaamalla yritys onnistuu saamaan kuljetuslaatikoiden täyttöasteet paremmiksi.
Työn tuloksissa ei oteta kantaa ratkaisuehdotusten taloudelliseen kannattavuuteen ja lisäksi työ on rajoittunut vain elintarvikeyrityksen päivittäistavarakauppaan toimittaviin pakkauksiin.
Työ toteutettiin siten, että haastateltiin yrityksen sisäistä pakkausketjuun osallistuvaa henkilökuntaa, sekä yrityksen materiaali- ja laitetoimittajia ja kauppojen henkilökuntia, jotta pakkausketjun eri toimijoiden tarpeet tulisivat huomioiduiksi. Haastatteluiden lisäksi työssä suoritettiin pakkausten keruujakso yrityksen lähettämössä, jotta myös pakkausten keruu osattaisiin huomioida pakkauksia optimoitaessa.
Haastattelujen, sekä pakkausten keruujakson perusteella päätettiin, mitkä pakkausryhmät otetaan mukaan pakkauskehitykseen. Yhteensä näitä kehityskohteita oli seitsemän, joista yksi, pakkaustyyppi G, sisälsi useamman pakkausryhmän.
Pakkausten kehitys tapahtui siten, että ensin ratkaistiin, mikä dimensioista, korkeus, pituus, vai leveys, kuljetuslaatikosta halutaan käyttöön kokonaan, ja tämän perusteella, pakkaukselle tarvittava ulkotilavuus tietäen, laskettiin pakkaukselle kaksi muuta dimensiota. Tämä onnistui siten, että oli päätetty, montako pakkausta halutaan kunkin dimension suuntaisesti kuljetuslaatikkoon pakata.
Ratkaisuehdotusten toimivuus tarkastettiin leikkaamalla kartonkisia ratkaisuehdotuksen pohjan muotoisia pahvimuotteja, ja koetettiin asetella niitä kuljetuslaatikkoon niin monta, kuin ratkaisuehdotuksessa kuljetuslaatikkoon oli tarkoitus pakata. Jos kiekot kuljetuslaatikkoon mahtuivat, ratkaisu oli toimiva. Korkeussuunnassa ratkaisuehdotuksen toimivuus tarkistettiin laskemalla.
Työssä havaittiin, että kaikkia kehitykseen otettuja seitsemää pakkauskohdetta voitiin kehittää runsaastikin. Kehitystä eniten haittasivat tuotteiden myyntieräkoot. Niitä muokkaamalla yritys onnistuu saamaan kuljetuslaatikoiden täyttöasteet paremmiksi.
Työn tuloksissa ei oteta kantaa ratkaisuehdotusten taloudelliseen kannattavuuteen ja lisäksi työ on rajoittunut vain elintarvikeyrityksen päivittäistavarakauppaan toimittaviin pakkauksiin.