Evaluation of the usability service offering of Suuntaamo: The customer´s viewpoint
Eklund, Sanna (2013)
Eklund, Sanna
2013
Sähkötekniikan koulutusohjelma
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-04-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201304061104
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201304061104
Tiivistelmä
Suuntaamo on Hermia Oy:n kehittämä palvelu, jonka tavoitteena on yhdistää tamperelaisia asukkaita ja yrityksiä saaden aikaan entistä parempia tuotteita ja palveluita. Suuntaamo on osa Uuden Tehtaan kokonaisuutta, joka on kehitysalusta uusille innovaatioille sekä uusien työpaikkojen luomiselle. Suuntaamossa on kehitetty ketteriä käytettävyysmenetelmiä palvelemaan erityisesti aloittelevien eli startup-yritysten tarpeita.
Nykypäivänä yritykset usein kertovat, että heidän tuotteensa on helppokäyttöinen ja sitä on ainutlaatuista käyttää. Lupaus helppokäyttöisyydestä ei tarkoita sitä, että tuote olisi testattu loppukäyttäjillä ennen tuotteen tuomista markkinoille. Diplomityössä selvitettiin, kuinka paljon ja millä tavoin tuotekehitysprosesseissa loppukäyttäjä otetaan huomioon. Työn päätavoite oli selvittää, miten Suuntaamon palvelut soveltuvat yritysten käyttöön ja miten Suuntaamon palvelutarjontaa tukisi kehittää. Työtä varten haastateltiin kymmentä yritystä, joista viisi oli startup-yrityksiä. Lisäksi 23 yritykselle tehtiin kysely, jossa selvitettiin, kuinka tärkeänä käytettävyystyötä pidetään yrityksissä, mitä osia yrityksen näkökulmasta olisi kannattavaa ulkoistaa käytettävyyden osalta sekä mitä haasteita yritys näkee käytettävyyden ulkoistamisessa. Haastattelussa selvitettiin yrityksen tapaa tehdä tuotekehitysprojekteja sekä kuinka niissä loppukäyttäjät otetaan huomioon.
Keskeisimmät tulokset olivat, että yritysten sisäiset käytettävyystyöhön liittyvät rutiinit poikkesivat toisistaan todella paljon. Startup-yrityksissä ei ollut yhtäkään käytettävyyden ammattilaista palkkalistoilla kun taas osalla haastatelluista yrityksistä oli oma yksikkönsä käytettävyydelle. Käytettävyyden ulkoistamisessa suurimpana haasteena yritykset kertoivat olevan kommunikaatiokatkokset ja se kuinka käyttäjiltä kerätty tieto saadaan vietyä eteenpäin vääristymättä. Mitä enemmän käytettävyystyötä ulkoistetaan, sitä enemmän saattaa esiintyä ongelmia tiedon siirtymisessä talon sisäisten kommunikaatiohaasteiden lisäksi. Ulkoistamisessa haasteena on myös uusien asiakkaiden luottamuksen voittaminen. Startup-yrityksillä on tavoitteena kehittää omia tuotteitaan sekä omaa liiketoimintaa loppukäyttäjiltä saadun palautteen perusteella, minkä vuoksi startup-yritykset eivät kokeneet, että käytettävyystyön ulkoistaminen kokonaisuudessaan tuo heille lisäarvoa. Kuitenkin startupit kokivat, että käyttäjärekrytointi- ja konsultaatiopalveluita ovat hyvin hyödyllisiä.
Työn lopussa esitetään ideaali asiakkaan case esimerkkejä, joiden avulla esitetään kuinka yhteistyö Suuntaamon ja yrityksen välillä ideaali tapauksessa voisi toimia.
Nykypäivänä yritykset usein kertovat, että heidän tuotteensa on helppokäyttöinen ja sitä on ainutlaatuista käyttää. Lupaus helppokäyttöisyydestä ei tarkoita sitä, että tuote olisi testattu loppukäyttäjillä ennen tuotteen tuomista markkinoille. Diplomityössä selvitettiin, kuinka paljon ja millä tavoin tuotekehitysprosesseissa loppukäyttäjä otetaan huomioon. Työn päätavoite oli selvittää, miten Suuntaamon palvelut soveltuvat yritysten käyttöön ja miten Suuntaamon palvelutarjontaa tukisi kehittää. Työtä varten haastateltiin kymmentä yritystä, joista viisi oli startup-yrityksiä. Lisäksi 23 yritykselle tehtiin kysely, jossa selvitettiin, kuinka tärkeänä käytettävyystyötä pidetään yrityksissä, mitä osia yrityksen näkökulmasta olisi kannattavaa ulkoistaa käytettävyyden osalta sekä mitä haasteita yritys näkee käytettävyyden ulkoistamisessa. Haastattelussa selvitettiin yrityksen tapaa tehdä tuotekehitysprojekteja sekä kuinka niissä loppukäyttäjät otetaan huomioon.
Keskeisimmät tulokset olivat, että yritysten sisäiset käytettävyystyöhön liittyvät rutiinit poikkesivat toisistaan todella paljon. Startup-yrityksissä ei ollut yhtäkään käytettävyyden ammattilaista palkkalistoilla kun taas osalla haastatelluista yrityksistä oli oma yksikkönsä käytettävyydelle. Käytettävyyden ulkoistamisessa suurimpana haasteena yritykset kertoivat olevan kommunikaatiokatkokset ja se kuinka käyttäjiltä kerätty tieto saadaan vietyä eteenpäin vääristymättä. Mitä enemmän käytettävyystyötä ulkoistetaan, sitä enemmän saattaa esiintyä ongelmia tiedon siirtymisessä talon sisäisten kommunikaatiohaasteiden lisäksi. Ulkoistamisessa haasteena on myös uusien asiakkaiden luottamuksen voittaminen. Startup-yrityksillä on tavoitteena kehittää omia tuotteitaan sekä omaa liiketoimintaa loppukäyttäjiltä saadun palautteen perusteella, minkä vuoksi startup-yritykset eivät kokeneet, että käytettävyystyön ulkoistaminen kokonaisuudessaan tuo heille lisäarvoa. Kuitenkin startupit kokivat, että käyttäjärekrytointi- ja konsultaatiopalveluita ovat hyvin hyödyllisiä.
Työn lopussa esitetään ideaali asiakkaan case esimerkkejä, joiden avulla esitetään kuinka yhteistyö Suuntaamon ja yrityksen välillä ideaali tapauksessa voisi toimia.