Sähkömarkkinalain mukainen kehittämisvelvollisuus sähköverkkotoiminnan viranomaisvalvonnassa
Siukola, Tarvo (2013)
2013
Sähkötekniikan koulutusohjelma
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-03-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201303181091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201303181091
Tiivistelmä
Sähköverkkojen kehittämisvelvollisuus on yksi tärkeimmistä sähkömarkkinalain velvoitteista verkonhaltijoille. Lain laajasta tulkintavarasta johtuen kehittämisvelvollisuuden toteutumista ei ole Energiamarkkinavirastossa (EMV) valvottu aktiivisesti. Vuodenvaihteen 2011–2012 suurhäiriön jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi ehdotuksen sähkömarkkinalain muutokseksi, jossa keskitytään kehittämisvelvollisuuden osalta parantamaan sähkön toimitusvarmuutta ja ehkäisemään suurhäiriöitä. EMV lähtee tarkentamaan kehittämisvelvollisuuden valvontaa ehdotuksen pohjalta tulevan hallituksen esityksen mukaisesti.
Työssä käydään läpi EMV:n nykyisiä kehittämisvelvollisuuden valvontamenetelmiä, jotka palkitsevat tai rankaisevat verkonhaltijoita kehittämisvelvollisuuden toteutumisen mukaan. Kaikki verkonhaltijat eivät kannustimista huolimatta kehitä verkkoaan ja siksi työn tavoitteena oli löytää mittareita, joiden avulla verkonhaltijan kehittämisvelvollisuuden toteutumista voidaan paremmin arvioida. Työssä keskitytään kehittämisvelvollisuuden valvontaan kahdella eri tavalla: Verkon kuntoa ja ylläpidon tasoa arvioidaan komponenttien ikätietojen ja investointimäärien perusteella sekä sähkön laatua ja sen kehitystä arvioidaan vertailemalla verkonhaltijoiden keskimääräisiä sähkön toimitusvarmuuslukuja verkonhaltijan omaan keskeytyshistoriaan ja samankaltaisten verkonhaltijoiden keskeytyslukemiin. Menetelmissä sähkön toimitusvarmuutta kuvataan keskeytyslukemista lasketun keskeytyksistä aiheutuneen haitan (KAH) avulla.
Työssä tehtiin myös kansainvälistä vertailua tutkimalla muiden Pohjoismaiden sekä Iso-Britannian sähköverkkoregulaattoreiden valvontamenetelmiä. Vertailumaissa valvonta keskittyi sähkön laadun valvontaan, eikä verkon ylläpidon valvonnasta ollut mainintoja yhdelläkään vertailumaalla.
Kehittämisvelvollisuuden toteutumisen arviointi keskimääräisten sähkön keskeytyslukujen avulla osoittautui tulkinnanvaraiseksi, mistä syystä jatkokehityksessä pyritään asiakaskohtaisempaan sähkön laadun tarkasteluun. Jatkokehityksessä keskitytään myös ikätietojen ja keskeytyslukemien luotettavuuden parantamiseen, jotta kehittämisvelvollisuusmittareita voidaan hyödyntää luotettavasti.
Työssä käydään läpi EMV:n nykyisiä kehittämisvelvollisuuden valvontamenetelmiä, jotka palkitsevat tai rankaisevat verkonhaltijoita kehittämisvelvollisuuden toteutumisen mukaan. Kaikki verkonhaltijat eivät kannustimista huolimatta kehitä verkkoaan ja siksi työn tavoitteena oli löytää mittareita, joiden avulla verkonhaltijan kehittämisvelvollisuuden toteutumista voidaan paremmin arvioida. Työssä keskitytään kehittämisvelvollisuuden valvontaan kahdella eri tavalla: Verkon kuntoa ja ylläpidon tasoa arvioidaan komponenttien ikätietojen ja investointimäärien perusteella sekä sähkön laatua ja sen kehitystä arvioidaan vertailemalla verkonhaltijoiden keskimääräisiä sähkön toimitusvarmuuslukuja verkonhaltijan omaan keskeytyshistoriaan ja samankaltaisten verkonhaltijoiden keskeytyslukemiin. Menetelmissä sähkön toimitusvarmuutta kuvataan keskeytyslukemista lasketun keskeytyksistä aiheutuneen haitan (KAH) avulla.
Työssä tehtiin myös kansainvälistä vertailua tutkimalla muiden Pohjoismaiden sekä Iso-Britannian sähköverkkoregulaattoreiden valvontamenetelmiä. Vertailumaissa valvonta keskittyi sähkön laadun valvontaan, eikä verkon ylläpidon valvonnasta ollut mainintoja yhdelläkään vertailumaalla.
Kehittämisvelvollisuuden toteutumisen arviointi keskimääräisten sähkön keskeytyslukujen avulla osoittautui tulkinnanvaraiseksi, mistä syystä jatkokehityksessä pyritään asiakaskohtaisempaan sähkön laadun tarkasteluun. Jatkokehityksessä keskitytään myös ikätietojen ja keskeytyslukemien luotettavuuden parantamiseen, jotta kehittämisvelvollisuusmittareita voidaan hyödyntää luotettavasti.