Yhteiskunnan turvallisuuden tutkiminen Suomessa
Ärrälä, Tiina (2013)
2013
Sähkötekniikan koulutusohjelma
Tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-03-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201303181094
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201303181094
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena on kertoa millaisia turvallisuuteen liittyviä tutkimus- ja kehityshankkeita Suomessa on viime vuosina toteutettu, kuka työt on tehnyt, kenen kanssa yhteistyötä on toteutettu, mitä aiheita tutkimuksissa on käsitelty ja kuinka suuria tutkimukset ovat olleet. Yhteiskunnan turvallisuudella tässä työssä tarkoitetaan kansallista turvallisuutta ja sen viitekehys on muodostettu yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian pohjalta.
Työ aloitetaan yhteiskunnan turvallisuuden viitekehyksen määrittämisellä. Viitekehys muodostuu yhdeksästä aihealueesta, jotka ovat elintarvikehuolto, energiahuolto, liikenne ja kuljetus, maanpuolustus, paloturvallisuus, tieto- ja viestintäjärjestelmät, vesihuolto, väestön terveys ja ympäristövahingot. Viitekehyksen määrittelemisen jälkeen päätetään turvallisuustahot, joilta tutkimusaineisto kerätään. Tutkimusaineiston kerääminen tapahtuu pääasiassa tietokantahakuina. Aineiston kokoamisen jälkeen, yhteiskunnan turvallisuuden tutkimuksista esitetään kuvaajia, taulukoita ja diagrammeja, joiden pohjalta johtopäätöksiä tehdään.
Tutkimusaineisto koostuu 315 yhteiskunnan turvallisuuden tutkimuksesta, jotka saivat rahoitusta yhteensä lähes 71 miljoonaa euroa ja kestoiltaan ne olivat yhteensä 7845 kuukautta. Tutkimuksista 24 kuului elintarvikehuoltoon 9,2 M€ rahoituksella ja 1130 kuukauden pituudella, seitsemän energiahuoltoon lähes 1,3 M€ ja 136 kuukaudella, 41 kuljetukseen ja liikenteeseen 11,8 M€ ja 1124 kuukaudella, 56 maanpuolustukseen lähes 10,7 M€ ja 918 kuukaudella, 33 paloturvallisuuteen lähes 2,6 M€ ja 109 kuukaudella, 38 tieto- ja viestintäjärjestelmiin lähes 10,2 M€ ja 954 kuukaudella, 21 vesihuoltoon lähes 5,9 M€ ja 780 kuukaudella, 57 väestön terveyteen yli 10,4 M€ ja 1535 kuukaudella sekä 38 ympäristövahinkoihin yli 8,9 M€ ja 1159 kuukaudella.
Tulosten pohjalta voidaan todeta, että Suomessa toteutettava yhteiskunnan turvallisuuden tutkimus on kooltaan pientä. Tutkimusten rahoitukset ovat pienehköjä ja kestoiltaan ne ovat lyhyehköjä. Rahoitusten suuruudet ja tutkimusten pituudet ovat kuitenkin sidonnaisia rahoittajatahoon ja tämän lisäksi rahoitukset ovat jonkin verran riippuvaisia yhteiskunnan turvallisuuden aihealueesta. Yhteiskunnan turvallisuuden tutkimukset keskittyvät pääasiassa tiettyyn aihealueeseen, joten tieteidenvälistä yhteiskunnan turvallisuuden tutkimusta ei merkittävästi esiinny. Tutkimusten rahoittajat ja toteuttajat päinvastoin ovat taasen monialaisempia.
Tämä työ antaa tutkimusaineiston pohjalta kattavan tilannekuvan Suomessa toteutettavasta yhteiskunnan turvallisuuden tutkimuksesta, turvallisuustoimijoista ja heidän osaamisaloistaan. Yhteistyökysymykseen tämä työ ei kuitenkaan pysty vastaamaan tyydyttävästi.
Työ aloitetaan yhteiskunnan turvallisuuden viitekehyksen määrittämisellä. Viitekehys muodostuu yhdeksästä aihealueesta, jotka ovat elintarvikehuolto, energiahuolto, liikenne ja kuljetus, maanpuolustus, paloturvallisuus, tieto- ja viestintäjärjestelmät, vesihuolto, väestön terveys ja ympäristövahingot. Viitekehyksen määrittelemisen jälkeen päätetään turvallisuustahot, joilta tutkimusaineisto kerätään. Tutkimusaineiston kerääminen tapahtuu pääasiassa tietokantahakuina. Aineiston kokoamisen jälkeen, yhteiskunnan turvallisuuden tutkimuksista esitetään kuvaajia, taulukoita ja diagrammeja, joiden pohjalta johtopäätöksiä tehdään.
Tutkimusaineisto koostuu 315 yhteiskunnan turvallisuuden tutkimuksesta, jotka saivat rahoitusta yhteensä lähes 71 miljoonaa euroa ja kestoiltaan ne olivat yhteensä 7845 kuukautta. Tutkimuksista 24 kuului elintarvikehuoltoon 9,2 M€ rahoituksella ja 1130 kuukauden pituudella, seitsemän energiahuoltoon lähes 1,3 M€ ja 136 kuukaudella, 41 kuljetukseen ja liikenteeseen 11,8 M€ ja 1124 kuukaudella, 56 maanpuolustukseen lähes 10,7 M€ ja 918 kuukaudella, 33 paloturvallisuuteen lähes 2,6 M€ ja 109 kuukaudella, 38 tieto- ja viestintäjärjestelmiin lähes 10,2 M€ ja 954 kuukaudella, 21 vesihuoltoon lähes 5,9 M€ ja 780 kuukaudella, 57 väestön terveyteen yli 10,4 M€ ja 1535 kuukaudella sekä 38 ympäristövahinkoihin yli 8,9 M€ ja 1159 kuukaudella.
Tulosten pohjalta voidaan todeta, että Suomessa toteutettava yhteiskunnan turvallisuuden tutkimus on kooltaan pientä. Tutkimusten rahoitukset ovat pienehköjä ja kestoiltaan ne ovat lyhyehköjä. Rahoitusten suuruudet ja tutkimusten pituudet ovat kuitenkin sidonnaisia rahoittajatahoon ja tämän lisäksi rahoitukset ovat jonkin verran riippuvaisia yhteiskunnan turvallisuuden aihealueesta. Yhteiskunnan turvallisuuden tutkimukset keskittyvät pääasiassa tiettyyn aihealueeseen, joten tieteidenvälistä yhteiskunnan turvallisuuden tutkimusta ei merkittävästi esiinny. Tutkimusten rahoittajat ja toteuttajat päinvastoin ovat taasen monialaisempia.
Tämä työ antaa tutkimusaineiston pohjalta kattavan tilannekuvan Suomessa toteutettavasta yhteiskunnan turvallisuuden tutkimuksesta, turvallisuustoimijoista ja heidän osaamisaloistaan. Yhteistyökysymykseen tämä työ ei kuitenkaan pysty vastaamaan tyydyttävästi.