Ekotehokkaan rakentamisklusterin luominen Pirkanmaalle
Halminen, Johannes (2013)
Halminen, Johannes
2013
Tuotantotalouden koulutusohjelma
Tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-01-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201301221030
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201301221030
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä seikat vaikuttavat ekotehokkaan rakentamisklusterin syntymiseen Pirkanmaan seudulle. Lisäksi tavoitteena oli muodostaa suositus toimenpiteistä, joilla Tampereen kaupunki voisi edistää klusterin syntymistä. Työssä käytettiin toiminta-analyyttista tutkimusotetta tapaustutkimuksen muodossa. Teoriaosassa menetelmänä käytettiin kirjallisuusselvitystä. Empiirisessä osassa käytettiin teemahaastatteluja sekä kirjallisia lähteitä. Empiirinen osa jakautui benchmarking-tapauksiin, joiden avulla pyrittiin löytämään oppeja menneisyydestä, sekä itse kohdetapaukseen, jonka tulevaisuutta pyrittiin kartoittamaan asiantuntijahaastattelujen avulla. Lisäksi ennen varsinaista aineiston hankintaa perehdyttiin empiiriseen aiheeseen kolmen haastattelun avulla, jotka toimivat esitutkimuksena. Haastatteluja oli yhteensä 16.
Tutkimuksessa lähestyttiin aihetta alueellisen kilpailukyvyn, klusterien ja verkostojen kautta. Alueellinen kilpailukyky riippuu innovatiivisuudesta. Innovatiivisuutta puolestaan edistävät sekä maantieteellinen keskittyminen eli klusteroituminen että verkostot. Klusterin toimintaan vaikuttavat sekä sen ulkoinen toimintaympäristö että sen sisäinen dynamiikka, joka syntyy verkostojen toiminnasta. Klusterin syntymiselle löydettiin kirjallisuudesta kolme kriittistä tekijää ja kuusi myötävaikuttavaa tekijää. Kriittiset tekijät ovat: 1) toimivat verkostot ja kumppanuudet, 2) vahva innovaatioperusta ja sitä tukeva T&K-toiminta sekä 3) vahva taitoperusta. Myötävaikuttavat tekijät ovat: 1) riittävä fyysinen infrastruktuuri, 2) suurten yritysten läsnäolo, 3) vahva yrittäjyyskulttuuri, 4) rahoituksen saatavuus, 5) edistyneet markkinat ja 6) paikallinen kilpailu.
Haastattelujen perusteella Pirkanmaalla ei nykyisellään ole ekotehokasta rakentamisklusteria. Teoriaosuudessa tunnistetut klusteria edistävät tekijät nähtiin myös haastatteluissa tärkeinä klusterin syntymisen ja luomisen kannalta. Tulosten pohjalta Tampereen kaupungille suositeltiin: luoda kaupungin omat markkinat ekotehokkaalle rakentamiselle, asettaa ekotehokkuusvaatimuksia kaavoitukseen, luoda energia-asioissa edellytykset ekotehokkaalle rakentamiselle, ottaa rakennuttamisessa käyttöön allianssimalli, perustaa ekotehokkaan rakentamisen osaamiskeskus, panostaa tutkimukseen ja innovaatioita edistävään toimintaan, etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja panostaa talotekniikan kokonaisosaamisen kehittämiseen.
Tutkimuksessa lähestyttiin aihetta alueellisen kilpailukyvyn, klusterien ja verkostojen kautta. Alueellinen kilpailukyky riippuu innovatiivisuudesta. Innovatiivisuutta puolestaan edistävät sekä maantieteellinen keskittyminen eli klusteroituminen että verkostot. Klusterin toimintaan vaikuttavat sekä sen ulkoinen toimintaympäristö että sen sisäinen dynamiikka, joka syntyy verkostojen toiminnasta. Klusterin syntymiselle löydettiin kirjallisuudesta kolme kriittistä tekijää ja kuusi myötävaikuttavaa tekijää. Kriittiset tekijät ovat: 1) toimivat verkostot ja kumppanuudet, 2) vahva innovaatioperusta ja sitä tukeva T&K-toiminta sekä 3) vahva taitoperusta. Myötävaikuttavat tekijät ovat: 1) riittävä fyysinen infrastruktuuri, 2) suurten yritysten läsnäolo, 3) vahva yrittäjyyskulttuuri, 4) rahoituksen saatavuus, 5) edistyneet markkinat ja 6) paikallinen kilpailu.
Haastattelujen perusteella Pirkanmaalla ei nykyisellään ole ekotehokasta rakentamisklusteria. Teoriaosuudessa tunnistetut klusteria edistävät tekijät nähtiin myös haastatteluissa tärkeinä klusterin syntymisen ja luomisen kannalta. Tulosten pohjalta Tampereen kaupungille suositeltiin: luoda kaupungin omat markkinat ekotehokkaalle rakentamiselle, asettaa ekotehokkuusvaatimuksia kaavoitukseen, luoda energia-asioissa edellytykset ekotehokkaalle rakentamiselle, ottaa rakennuttamisessa käyttöön allianssimalli, perustaa ekotehokkaan rakentamisen osaamiskeskus, panostaa tutkimukseen ja innovaatioita edistävään toimintaan, etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja panostaa talotekniikan kokonaisosaamisen kehittämiseen.