Kaksi TRIZ-viitekehystä ja niiden soveltaminen teknisessä ongelmanratkaisussa
Ryöppy, Merja (2013)
2013
Konetekniikan koulutusohjelma
Tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-01-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201301181022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201301181022
Tiivistelmä
Tässä diplomityössä tutkitaan teknisen ongelmanratkaisun teorian (TRIZ) käyttöä teknisten tuotteiden alkupään tuotekehitysvaiheissa eli konseptikehityksessä. TRIZ tarjoaa ongelmanratkaisuun ja tuotteiden tulevien kehitysvaiheiden ennakointiin useita erilaisia menetelmiä, työkaluja ja ajattelumalleja. Työssä keskitytään tarkemmin kahteen TRIZ-teorian mukaiseen menetelmään Unified Structured Inventive Thinking (USIT) sekä Directed Evolution (DE).
Diplomityö on osa Tampereen teknillisen yliopiston, Aalto yliopiston ja teollisuuden toimijoiden yhteistä MOSES-tutkimusprojektia, jossa tutkitaan alkupään tuotekehitysvaiheiden mallinnus- ja arviointityökaluja. Työn tavoitteena on laatia USIT- ja DE-menetelmien mukaiset viitekehykset ja tutkia mitä viitekehysten hyödyntäminen alkupään tuotekehitysvaiheissa vaatii. Lisäksi tutkitaan asioita, jotka viitekehysten mukaisten ongelmanratkaisutilaisuuksien osallistujat kokevat TRIZ-työkalujen hyödyiksi.
Teoriaosuudessa perehdytään teknisen systeemin kehitykseen, tuotekehitysprosesseihin, alkupään tuotekehitykseen sekä TRIZ:n mukaisiin USIT- ja DE-menetelmiin. Pääpaino on TRIZ-menetelmien prosesseissa sekä menetelmien käytön kuvaamisessa. Menetelmäkuvausten pohjalta muodostetaan USIT- ja DE-viitekehykset ongelmanratkaisutilaisuuksille, joita johtaa ryhmäprosessien ohjaamisen hallitseva fasilitaattori.
Työn tulokset muodostetaan soveltamalla viitekehyksiä kolmessa, monimutkaiseen tekniseen systeemiin liittyvässä tuotekehitysongelmassa. Tulosten pohjalta todetaan, että TRIZ-menetelmien soveltaminen teknisessä ongelmanratkaisussa, tuotekehityksen alkupään vaiheissa vaatii menetelmään perehtyneen fasilitaattorin, ongelmaan perehtyneitä teknisiä asiantuntijoita sekä motivaatiota ratkaista tarkasteltava ongelma. Ongelmanratkaisutilaisuuksien osallistujien mukaan hyödyllisintä TRIZ-viitekehyksissä ovat ongelman analysointityökalut sekä ongelmanratkaisun dokumentointi.
Työn tuloksissa todetaan, että TRIZ-viitekehysten mukaiset analysointi-, kehitys- ja ongelmanratkaisutyökalut eivät ole yksiselitteisiä käyttää, joten niiden soveltamiseen tarvitaan enemmän havainnollistavia esimerkkejä. Viitekehysten tehokkaampaa hyödyntämistä varten, työkalut tulee myös räätälöidä paremmin kehitettävän systeemin ja ratkaistavan ongelman mukaan. Parempaa räätälöintiä varten fasilitaattorilla on oltava koulutus ja kokemusta viitekehysten soveltamisesta. Fasilitaattorin tulee myös ohjata osallistujat perehtymään tarkasteltavaan ongelmaan ja sovellettaviin TRIZ-työkaluihin etukäteen.
Diplomityö on osa Tampereen teknillisen yliopiston, Aalto yliopiston ja teollisuuden toimijoiden yhteistä MOSES-tutkimusprojektia, jossa tutkitaan alkupään tuotekehitysvaiheiden mallinnus- ja arviointityökaluja. Työn tavoitteena on laatia USIT- ja DE-menetelmien mukaiset viitekehykset ja tutkia mitä viitekehysten hyödyntäminen alkupään tuotekehitysvaiheissa vaatii. Lisäksi tutkitaan asioita, jotka viitekehysten mukaisten ongelmanratkaisutilaisuuksien osallistujat kokevat TRIZ-työkalujen hyödyiksi.
Teoriaosuudessa perehdytään teknisen systeemin kehitykseen, tuotekehitysprosesseihin, alkupään tuotekehitykseen sekä TRIZ:n mukaisiin USIT- ja DE-menetelmiin. Pääpaino on TRIZ-menetelmien prosesseissa sekä menetelmien käytön kuvaamisessa. Menetelmäkuvausten pohjalta muodostetaan USIT- ja DE-viitekehykset ongelmanratkaisutilaisuuksille, joita johtaa ryhmäprosessien ohjaamisen hallitseva fasilitaattori.
Työn tulokset muodostetaan soveltamalla viitekehyksiä kolmessa, monimutkaiseen tekniseen systeemiin liittyvässä tuotekehitysongelmassa. Tulosten pohjalta todetaan, että TRIZ-menetelmien soveltaminen teknisessä ongelmanratkaisussa, tuotekehityksen alkupään vaiheissa vaatii menetelmään perehtyneen fasilitaattorin, ongelmaan perehtyneitä teknisiä asiantuntijoita sekä motivaatiota ratkaista tarkasteltava ongelma. Ongelmanratkaisutilaisuuksien osallistujien mukaan hyödyllisintä TRIZ-viitekehyksissä ovat ongelman analysointityökalut sekä ongelmanratkaisun dokumentointi.
Työn tuloksissa todetaan, että TRIZ-viitekehysten mukaiset analysointi-, kehitys- ja ongelmanratkaisutyökalut eivät ole yksiselitteisiä käyttää, joten niiden soveltamiseen tarvitaan enemmän havainnollistavia esimerkkejä. Viitekehysten tehokkaampaa hyödyntämistä varten, työkalut tulee myös räätälöidä paremmin kehitettävän systeemin ja ratkaistavan ongelman mukaan. Parempaa räätälöintiä varten fasilitaattorilla on oltava koulutus ja kokemusta viitekehysten soveltamisesta. Fasilitaattorin tulee myös ohjata osallistujat perehtymään tarkasteltavaan ongelmaan ja sovellettaviin TRIZ-työkaluihin etukäteen.