Lähiökerrostalon energiatehokkuusluvun laskenta ja lämmönkulutuksen jakautuminen
Boström, Sanna (2012)
2012
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta – Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201301111011
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201301111011
Tiivistelmä
Diplomityön tavoitteena on selvittää asuinkerrostalon laskennalliseen energiankulutukseen perustuva energiatehokkuusluku (ET-luku, [kWh/brm2/vuosi]) ja vertailla sitä toteutuneen energiankulutuksen mukaiseen energiatehokkuuslukuun. Työssä selvitetään myös asuinkerrostalon lämmönkulutuksen jakautuminen lämpimän veden, ilmanvaihdon ja johtumishäviöiden kesken.
Tutkimusta varten aineistosta on valittu yhteensä 6 asuinkerrostalokiinteistöä, joiden valmistumisvuodet sijoittuvat vuosien 1965 – 1992 välille. Kohteista on selvitetty niiden lämmitysenergian-, kiinteistösähkön- ja vedenkulutustiedot. Asuinkerrostalokohteiden energiankulutukset on laskettu Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 ohjeiden mukaisesti. Kohteiden lämmönkulutuksen jakauma on saatu osittain laskennallisesti ja osittain toteutuneisiin kulutustietoihin perustuen.
Laskennalliseen energiankulutukseen perustuva ET-luku ei vastaa toteutuneen kulutuksen mukaista ET-lukua. Kohteilla 1 – 4 (valmistumisvuodet 1965 – 1981 välillä) laskennalliseen kulutukseen perustuva ET-luku on suurempi ja kohteella 6 (valmistumisvuosi 1992) pienempi toteutuneen kulutuksen mukaiseen ET-lukuun verrattuna. Ainoastaan kohteella 5 (valmistumisvuosi 1989) laskennallinen ET-luku on lähes sama toteutuneen kanssa. Tulosten perusteella energiankulutuksen laskenta ohjeiden mukaan yliarvioi alapohjan läpi johtuvan energian määrää pääasiassa vanhemmilla asuinkerrostaloilla, joissa alapohjien lämmöneristys on vaatimaton tai sitä ei ole ollenkaan. Tällöin laskennallinen kokonaisenergiankulutus voi olla huomattavan paljon suurempi toteutuneeseen verrattuna.
Lämmönkulutuksen jakauma vaihtelee suuresti kohteittain, mutta keskiarvon mukaan lämmönkulutus jakautuu lähes kolmeen samansuuruiseen osaan: käyttöveden lämmityksen osuus on 32 %, ilmanvaihdon lämmityksen osuus 32 % ja johtumishäviöiden osuus 36 % lämmönkulutuksesta. Lähes kaikilla kohteilla johtumishäviöistä puolet tapahtuu ikkunoiden, parvekeovien sekä ulko-ovien kautta ja noin kolmasosa ulkoseinien kautta. Suurin energiansäästöpotentiaali koko lähiökerrostalokannasta löytyy siis ikkunoiden ja parvekeovien uusimisesta.
Tutkimusta varten aineistosta on valittu yhteensä 6 asuinkerrostalokiinteistöä, joiden valmistumisvuodet sijoittuvat vuosien 1965 – 1992 välille. Kohteista on selvitetty niiden lämmitysenergian-, kiinteistösähkön- ja vedenkulutustiedot. Asuinkerrostalokohteiden energiankulutukset on laskettu Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 ohjeiden mukaisesti. Kohteiden lämmönkulutuksen jakauma on saatu osittain laskennallisesti ja osittain toteutuneisiin kulutustietoihin perustuen.
Laskennalliseen energiankulutukseen perustuva ET-luku ei vastaa toteutuneen kulutuksen mukaista ET-lukua. Kohteilla 1 – 4 (valmistumisvuodet 1965 – 1981 välillä) laskennalliseen kulutukseen perustuva ET-luku on suurempi ja kohteella 6 (valmistumisvuosi 1992) pienempi toteutuneen kulutuksen mukaiseen ET-lukuun verrattuna. Ainoastaan kohteella 5 (valmistumisvuosi 1989) laskennallinen ET-luku on lähes sama toteutuneen kanssa. Tulosten perusteella energiankulutuksen laskenta ohjeiden mukaan yliarvioi alapohjan läpi johtuvan energian määrää pääasiassa vanhemmilla asuinkerrostaloilla, joissa alapohjien lämmöneristys on vaatimaton tai sitä ei ole ollenkaan. Tällöin laskennallinen kokonaisenergiankulutus voi olla huomattavan paljon suurempi toteutuneeseen verrattuna.
Lämmönkulutuksen jakauma vaihtelee suuresti kohteittain, mutta keskiarvon mukaan lämmönkulutus jakautuu lähes kolmeen samansuuruiseen osaan: käyttöveden lämmityksen osuus on 32 %, ilmanvaihdon lämmityksen osuus 32 % ja johtumishäviöiden osuus 36 % lämmönkulutuksesta. Lähes kaikilla kohteilla johtumishäviöistä puolet tapahtuu ikkunoiden, parvekeovien sekä ulko-ovien kautta ja noin kolmasosa ulkoseinien kautta. Suurin energiansäästöpotentiaali koko lähiökerrostalokannasta löytyy siis ikkunoiden ja parvekeovien uusimisesta.