Vaurio- ja onnettomuusrekisterin hyödynnettävyyden kehittäminen
Suominen, Milla (2012)
2012
Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma
Teknis-taloudellinen tiedekunta - Faculty of Business and Technology Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201212141371
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201212141371
Tiivistelmä
Onnettomuuksista oppiminen on sekä viranomaistoiminnassa että yrityksissä tärkeää, jotta vastaavia tapauksia voitaisiin ehkäistä. Onnettomuuksia tutkitaan, jotta saadaan selville tapahtumaketju ennen onnettomuutta. Kuvauksia onnettomuuksista voidaan kerätä onnettomuustietokantoihin, joista yksi on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukesin) Vaurio- ja onnettomuusrekisteri VARO. Tämä työ liittyy VARO-rekisterin uudistusprojektiin, jossa uudistetaan muun muassa käyttöliittymä. Tässä työssä selvitettiin miten VARO-rekisterin hyödyntämistä voidaan kehittää. Työn tavoitteena oli selvittää VARO-rekisterin nykyiset ja potentiaaliset käyttäjäryhmät, heidän onnettomuustietotarpeensa sekä parantaa rekisteristä saatavan tiedon laatua. Tavoitteena oli saada kvalitatiivista tietoa siitä, mihin VARO-rekisteriä voidaan hyödyntää ja miten sitä voitaisiin kehittää. Tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin jo joiltain osin ohjelmistouudistuksen aikana.
Työn teoriaosassa esitetään taustaa onnettomuuksista, onnettomuuksista oppimisesta sekä onnettomuuksien vaikutuksista muun muassa lainsäädäntöön. Teoriaosassa on myös käsitelty eri onnettomuustietolähteitä Suomessa. Tutkimus toteutettiin kirjallisuusselvityksen, sähköisen kyselyn sekä haastatteluiden avulla. Sähköinen kysely lähetettiin sähköalan kouluttajille, kemikaalien käytönvalvojille sekä Työturvallisuuskortti-kouluttajille. Kysely lähetettiin myös Tukesissa työskenteleville. Haastattelut tehtiin eri asiantuntija-, tutkimus ja viranomaisorganisaatioihin. Kirjallisuusselvityksen avulla etsittiin vertailukohtia VARO-rekisterille ja siitä tehtäville tilastoille.
Tutkimus osoittaa, että VARO-rekisterin tietoja voitaisiin käyttää yrityksissä, tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioissa enemmän. Potentiaalisia käyttäjäryhmiä ovat muun muassa eri viranomaisorganisaatiot, suunnittelijat ja opiskelijat. VARO-rekisterin tietoja voidaan hyödyntää yrityksissä esimerkiksi koulutukseen ja riskienarviointiin. Tutkimuksen mukaan VARO-rekisterin tunnettavuutta tulee kehittää ja siitä voidaan tehdä valmista materiaalia käytettäväksi koulutuksissa ja oppimismateriaalina. Tutkimuksessa saatiin myös tietoa siitä, mitä hyviä ja huonoja puolia onnettomuustietolähteillä on. Näitä hyviä ja huonoja puolia voidaan myös käyttää suunniteltaessa muita vastaavia järjestelmiä.
Työn teoriaosassa esitetään taustaa onnettomuuksista, onnettomuuksista oppimisesta sekä onnettomuuksien vaikutuksista muun muassa lainsäädäntöön. Teoriaosassa on myös käsitelty eri onnettomuustietolähteitä Suomessa. Tutkimus toteutettiin kirjallisuusselvityksen, sähköisen kyselyn sekä haastatteluiden avulla. Sähköinen kysely lähetettiin sähköalan kouluttajille, kemikaalien käytönvalvojille sekä Työturvallisuuskortti-kouluttajille. Kysely lähetettiin myös Tukesissa työskenteleville. Haastattelut tehtiin eri asiantuntija-, tutkimus ja viranomaisorganisaatioihin. Kirjallisuusselvityksen avulla etsittiin vertailukohtia VARO-rekisterille ja siitä tehtäville tilastoille.
Tutkimus osoittaa, että VARO-rekisterin tietoja voitaisiin käyttää yrityksissä, tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioissa enemmän. Potentiaalisia käyttäjäryhmiä ovat muun muassa eri viranomaisorganisaatiot, suunnittelijat ja opiskelijat. VARO-rekisterin tietoja voidaan hyödyntää yrityksissä esimerkiksi koulutukseen ja riskienarviointiin. Tutkimuksen mukaan VARO-rekisterin tunnettavuutta tulee kehittää ja siitä voidaan tehdä valmista materiaalia käytettäväksi koulutuksissa ja oppimismateriaalina. Tutkimuksessa saatiin myös tietoa siitä, mitä hyviä ja huonoja puolia onnettomuustietolähteillä on. Näitä hyviä ja huonoja puolia voidaan myös käyttää suunniteltaessa muita vastaavia järjestelmiä.