Tuotannonhallintajärjestelmän analyysi ja jalkauttaminen
Litmanen, Ville (2012)
2012
Tuotantotalouden koulutusohjelma
Teknis-taloudellinen tiedekunta - Faculty of Business and Technology Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201211161346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201211161346
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen päätavoite on mahdollistaa kohdeyrityksen kehittämän NetMES – järjestelmän käyttö tulevaisuudessa. Lisäksi pyritään täydentämään järjestelmästä tehtyä dokumentaatiota. Kyseinen järjestelmä on kehitetty työkaluksi mallitehdaskonseptiin, jossa sillä pyritään hallitsemaan tuotantoverkostoa. Tutkimuksessa ratkaistavat ongelmat voidaan esittää yrityksen puutteellisena tietämyksenä kyseisestä järjestelmästä sekä sen implementaatiosta. Tutkimus jakaantuu kahteen erilliseen osaan, joissa näistä ongelmista muodostettuja tutkimuskysymyksiä ratkaistaan.
Ensimmäisessä osiossa analysoidaan järjestelmästä sen arkkitehtuuria, toiminnallisuuksia, rajapintoja ja mittareita. Mallitehdaskonseptista puolestaan kuvataan sen erityispiirteitä. Näiden kahden alueen perusteella esitetään, miten järjestelmän avulla voidaan konseptia tukea. Aineistona analyyseissä käytetään käyttöliittymän kuvankaappauksia, koekäyttöjä, sisäisiä dokumentteja sekä konseptista julkaistuja dokumentteja. Tärkeimpinä tuloksina voidaan pitää järjestelmän kuvausta esitetyillä osa-alueilla. Näitä ovat järjestelmän navigointikartta, ISA-95 – standardiin pohjautuva arkkitehtuurikuvaus, yleisestä toimintojen työnkulusta tehdyt prosessikuvaukset, rajapintojen kuvaukset sekä kuusi eri liiketoiminnan mittarin dokumentointi. Näiden kuvausten perusteella on myös arvioitu niiden soveltuvuutta mallitehdaskonseptiin.
Toisessa osiossa selvitetään kirjallisuustutkimuksen avulla, mitä asioita järjestelmän implementaatiossa tulisi huomioida. Kirjallisuuskatsauksessa selvitetään implementaatio-ongelmaa, implementaation prosessia sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa huomioiduista asioista muodostetaan teoreettinen malli, joka kuvaa implementaatiota. Implementaatioon vaikuttavista tekijöistä muodostetaan luokitus, jonka avulla voidaan tunnistaa eri ongelma-alueita käytännön ympäristössä.
Tutkimuksessa ei päästy sille asetettuun tavoitteeseen. Tutkimus ratkaisee yrityksen ongelmia määritellyillä alueilla, mutta nämä ratkaisut eivät ole riittäviä mahdollistamaan tulevaisuuden käyttöä. Toimenpidesuosituksena esitetään, että kohdeyritys suorittaa lisää tutkimusta itse järjestelmästä teknisenä artefaktina. Alueiksi ehdotetaan järjestelmän soveltuvuutta käyttöympäristöön, sen kehityskohteita ja käytettävyyttä. Toiseksi suositellaan implementaation liittyen tutkimusta partnereille tehtävästä jalkautuksesta. Kokonaisuudessaan kohdeyritystä kehotetaan muodostamaan laaja-alainen implementaatiosuunnitelma, jossa tämän työn tuloksia voidaan hyödyntää.
Ensimmäisessä osiossa analysoidaan järjestelmästä sen arkkitehtuuria, toiminnallisuuksia, rajapintoja ja mittareita. Mallitehdaskonseptista puolestaan kuvataan sen erityispiirteitä. Näiden kahden alueen perusteella esitetään, miten järjestelmän avulla voidaan konseptia tukea. Aineistona analyyseissä käytetään käyttöliittymän kuvankaappauksia, koekäyttöjä, sisäisiä dokumentteja sekä konseptista julkaistuja dokumentteja. Tärkeimpinä tuloksina voidaan pitää järjestelmän kuvausta esitetyillä osa-alueilla. Näitä ovat järjestelmän navigointikartta, ISA-95 – standardiin pohjautuva arkkitehtuurikuvaus, yleisestä toimintojen työnkulusta tehdyt prosessikuvaukset, rajapintojen kuvaukset sekä kuusi eri liiketoiminnan mittarin dokumentointi. Näiden kuvausten perusteella on myös arvioitu niiden soveltuvuutta mallitehdaskonseptiin.
Toisessa osiossa selvitetään kirjallisuustutkimuksen avulla, mitä asioita järjestelmän implementaatiossa tulisi huomioida. Kirjallisuuskatsauksessa selvitetään implementaatio-ongelmaa, implementaation prosessia sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa huomioiduista asioista muodostetaan teoreettinen malli, joka kuvaa implementaatiota. Implementaatioon vaikuttavista tekijöistä muodostetaan luokitus, jonka avulla voidaan tunnistaa eri ongelma-alueita käytännön ympäristössä.
Tutkimuksessa ei päästy sille asetettuun tavoitteeseen. Tutkimus ratkaisee yrityksen ongelmia määritellyillä alueilla, mutta nämä ratkaisut eivät ole riittäviä mahdollistamaan tulevaisuuden käyttöä. Toimenpidesuosituksena esitetään, että kohdeyritys suorittaa lisää tutkimusta itse järjestelmästä teknisenä artefaktina. Alueiksi ehdotetaan järjestelmän soveltuvuutta käyttöympäristöön, sen kehityskohteita ja käytettävyyttä. Toiseksi suositellaan implementaation liittyen tutkimusta partnereille tehtävästä jalkautuksesta. Kokonaisuudessaan kohdeyritystä kehotetaan muodostamaan laaja-alainen implementaatiosuunnitelma, jossa tämän työn tuloksia voidaan hyödyntää.