Avoimen innovaatioympäristön soveltaminen energia-alan yrityksissä
Onnela, Juha-Pekka (2012)
2012
Automaatiotekniikan koulutusohjelma
Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunta - Faculty of Automation, Mechanical and Materials Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201211091327
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201211091327
Tiivistelmä
Yritysten tulee hakea liiketoimintaansa uusia toimintamalleja selviytyäkseen kovassa kilpailussa muiden yritysten kanssa. Yrityksen tulisi vastata markkinoiden vaatimuksiin ja kilpailuun esimerkiksi järjestelmällisellä ja kyseiselle yritykselle sopivalla innovaatiotoiminnalla. Tämän työn tarkoituksena on selvittää soveltuuko Hermia Oy:n avoimen innovaatioympäristön konsepti, Demola, pirkanmaalaisille energia-alan yrityksille. Demola -projekteista merkittävä osa on tähän asti liittynyt viestintä- ja informaatioteknologiaan. Hermia Oy:n verkostoihin kuuluu pirkanmaalaisia energia-alan yrityksiä, ja tästä syystä on haluttu selvittää sopisivatko Demola -projektit kyseisille yrityksille.
Tämän työn kirjallisuusselvitysosiossa esitellään käsitteet innovaatio sekä avoin innovaatio. Tämän lisäksi esitellään Demola -konseptin syntytarina sekä miksi ja miten Demola sai alkunsa. Työn toteutuksessa energia-alan verkostoja on hyödynnetty haastattelemalla alan toimijoita. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavina olivat viisi pirkanmaalaista energia-alaan kuuluvaa yritystä, kaksi Demola -projektissa mukana ollutta opiskelijaa sekä Demola -konseptia luomassa ollut henkilö. Yrityksiä haastatellessa selvitettiin, miten yrityksen tuotekehitys tällä hetkellä on toteutettu, ja hyödyntääkö yritys verkostoja tuotekehityksessä ja pitäisikö Demolan konseptia muuttaa jotenkin, jotta se soveltuisi paremmin energia-alan yrityksille?
Haastatteluiden tuloksia arvioitiin kvalitatiivisesti, koska innovaatiotoiminta voidaan nähdä subjektiivisesti ja siksi, että innovaatio on käsitteenä melko abstrakti. Haastatteluiden perusteella yritykset suhtautuivat Demola -projekteihin myönteisesti. Haastatteluissa nousi esiin mahdollisia projektiaihoita, mutta niiden soveltuvuutta Demola -projektiksi pitää vielä selvittää.
Viimeisessä luvussa pohditaan perusteluita Demolan olemassa ololle. Lisäksi pohditaan, mitä asioita Demolan toiminnassa tulisi ottaa jatkossa huomioon.
Tämän työn kirjallisuusselvitysosiossa esitellään käsitteet innovaatio sekä avoin innovaatio. Tämän lisäksi esitellään Demola -konseptin syntytarina sekä miksi ja miten Demola sai alkunsa. Työn toteutuksessa energia-alan verkostoja on hyödynnetty haastattelemalla alan toimijoita. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavina olivat viisi pirkanmaalaista energia-alaan kuuluvaa yritystä, kaksi Demola -projektissa mukana ollutta opiskelijaa sekä Demola -konseptia luomassa ollut henkilö. Yrityksiä haastatellessa selvitettiin, miten yrityksen tuotekehitys tällä hetkellä on toteutettu, ja hyödyntääkö yritys verkostoja tuotekehityksessä ja pitäisikö Demolan konseptia muuttaa jotenkin, jotta se soveltuisi paremmin energia-alan yrityksille?
Haastatteluiden tuloksia arvioitiin kvalitatiivisesti, koska innovaatiotoiminta voidaan nähdä subjektiivisesti ja siksi, että innovaatio on käsitteenä melko abstrakti. Haastatteluiden perusteella yritykset suhtautuivat Demola -projekteihin myönteisesti. Haastatteluissa nousi esiin mahdollisia projektiaihoita, mutta niiden soveltuvuutta Demola -projektiksi pitää vielä selvittää.
Viimeisessä luvussa pohditaan perusteluita Demolan olemassa ololle. Lisäksi pohditaan, mitä asioita Demolan toiminnassa tulisi ottaa jatkossa huomioon.