Kulkutavan valinta Kerava–Lahti-oikoradan vaikutusalueella
Mattila, Jaakko (2012)
2012
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Teknis-taloudellinen tiedekunta - Faculty of Business and Technology Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-08-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201208301257
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201208301257
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään vuonna 2006 liikenteelle avatun Kerava–Lahti-oikoradan vaikutuksia kulkutavan valintaan. Tutkimuksen analyysit perustuvat pääosin Lahden moottoritien ja Kerava–Lahti-oikoradan jälkeen-vaiheen vaikutusselvitystä varten keväällä 2011 kerättyihin kyselytutkimusaineistoihin. Aineistoja käsitellään tutkimuksessa pääsääntöisesti SPSS-ohjelmistolla ristiintaulukoinnin avulla. Oikoradan vertailukohteena on tarkasteltu Ruotsissa sijaitsevaa Sveanmaan oikorataa.
Työssä tarkasteltiin myös hankearvioinneissa käytettyjä liikenteen kysynnän arviointimenetelmiä. Laajojen hankeinvestointien vaikutusten arviointia varten Suomessa tulisi määrittää pitkämatkaiseen liikenteen kysynnän arviointiin soveltuvia aika- ja kustannusjoustokertoimia. Lisäksi hankearviointeja tukeville ennen-jälkeentutkimuksille olisi tarpeen luoda yhtenevät käytännöt, joiden puuttuminen hankaloittaa erityisesti erilaisten hankkeiden vaikutusten vertailua.
Oikorataa käyttävien matkustajien määrä on ollut radalle tehtyjen ennusteiden alarajalla. Siitä huolimatta sen vaikutukset junalla matkustamiseen ovat olleet merkittävät oikoradan koko vaikutusalueella. Erityisesti pääkaupunkiseudun ja Lahden välisellä alueella oikorata on muuttanut liikkumista selvästi, sillä aineistojen perusteella vain alle kolmannes junalla alueella matkustaneista olisi tehnyt kyselyn kohteena olleen matkan junalla, jos oikorataa ei olisi rakennettu. Lisäksi alueella autolla matkustaneista lähes kolmannes arvioi oikoradan lisänneen junalla matkustamista. Selvästi tärkeimmäksi tekijäksi junamatkojen lisääntymiselle koettiin lyhentynyt matka-aika.
Vaikka oikorata on jo vaikuttanut merkittävästi kulkutapavalintoihin, on sen vaikutusalueella edelleen suuri määrä potentiaalisia junamatkustajia, jotka käyttävät tällä hetkellä henkilöautoa. Tutkimusaineistojen perusteella kulkutavan muutospotentiaali on merkittävä erityisesti pääkaupunkiseudun ja Lahden välisellä alueella, jossa päivittäin tehtävien matkojen osuus on suuri. Siirryttäessä kauemmas oikoradan välittömästä läheisyydestä muutospotentiaali vähenee selvästi. Kuitenkin matkojen pituuksien jatkaessa kasvuaan alkaa myös muutospotentiaali kasvaa. Esimerkiksi Kuopion alueella muutospotentiaali on huomattava ja sitä kasvattaa erityisesti rautatieaseman lähettyvillä asuvien asukkaiden suuri osuus. Selvimpänä yhteisenä tekijänä autoa käyttävillä potentiaalisilla junamatkustajilla on se, että heistä suuri osa käyttää jo tällä hetkellä auton ohella muitakin kulkutapoja vähintään satunnaisesti.
Työssä tarkasteltiin myös hankearvioinneissa käytettyjä liikenteen kysynnän arviointimenetelmiä. Laajojen hankeinvestointien vaikutusten arviointia varten Suomessa tulisi määrittää pitkämatkaiseen liikenteen kysynnän arviointiin soveltuvia aika- ja kustannusjoustokertoimia. Lisäksi hankearviointeja tukeville ennen-jälkeentutkimuksille olisi tarpeen luoda yhtenevät käytännöt, joiden puuttuminen hankaloittaa erityisesti erilaisten hankkeiden vaikutusten vertailua.
Oikorataa käyttävien matkustajien määrä on ollut radalle tehtyjen ennusteiden alarajalla. Siitä huolimatta sen vaikutukset junalla matkustamiseen ovat olleet merkittävät oikoradan koko vaikutusalueella. Erityisesti pääkaupunkiseudun ja Lahden välisellä alueella oikorata on muuttanut liikkumista selvästi, sillä aineistojen perusteella vain alle kolmannes junalla alueella matkustaneista olisi tehnyt kyselyn kohteena olleen matkan junalla, jos oikorataa ei olisi rakennettu. Lisäksi alueella autolla matkustaneista lähes kolmannes arvioi oikoradan lisänneen junalla matkustamista. Selvästi tärkeimmäksi tekijäksi junamatkojen lisääntymiselle koettiin lyhentynyt matka-aika.
Vaikka oikorata on jo vaikuttanut merkittävästi kulkutapavalintoihin, on sen vaikutusalueella edelleen suuri määrä potentiaalisia junamatkustajia, jotka käyttävät tällä hetkellä henkilöautoa. Tutkimusaineistojen perusteella kulkutavan muutospotentiaali on merkittävä erityisesti pääkaupunkiseudun ja Lahden välisellä alueella, jossa päivittäin tehtävien matkojen osuus on suuri. Siirryttäessä kauemmas oikoradan välittömästä läheisyydestä muutospotentiaali vähenee selvästi. Kuitenkin matkojen pituuksien jatkaessa kasvuaan alkaa myös muutospotentiaali kasvaa. Esimerkiksi Kuopion alueella muutospotentiaali on huomattava ja sitä kasvattaa erityisesti rautatieaseman lähettyvillä asuvien asukkaiden suuri osuus. Selvimpänä yhteisenä tekijänä autoa käyttävillä potentiaalisilla junamatkustajilla on se, että heistä suuri osa käyttää jo tällä hetkellä auton ohella muitakin kulkutapoja vähintään satunnaisesti.