Tuotekehitys ja laadunvalvonta koruteollisuudessa
Lilja, Hanna (2012)
Lilja, Hanna
2012
Materiaalitekniikan koulutusohjelma
Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunta - Faculty of Automation, Mechanical and Materials Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201206181209
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201206181209
Tiivistelmä
Selviytyäkseen nykypäivän kiristyvässä globaalissa kilpailussa koruteollisuuden on pystyttävä tuomaan markkinoille uusia tuotteita yhä enemmän ja yhä edullisemmin. Tämä vaatii yritykseltä erityisesti toimivaa tuotekehitysprosessia sekä kustannustehokkuutta käsityömäiseltä tuotannolta. Tämä diplomityö toteutettiin suuressa suomalaisessa korukonsernissa. Diplomityön tavoitteena oli systematisoida ja parantaa konsernin tuotekehitysprosessia sekä laadunvalvontaa ja samalla parantaa tiedon kulkua tuotannossa.
Työ toteutettiin toimintatutkimuksen strategiaa hyödyntäen. Diplomityön tutkimusongelmat täsmentyivät kolmivaiheisen toimintatutkimuksen syklin (alkukartoitus, kehittämisvaihe ja loppuarviointi) vaiheiden mukaisesti seuraavasti: 1. Arviointivaiheen ja alkukartoituksen ongelma: Millaiset seikat koettiin merkittävimmiksi kehitystarpeiksi työntekijöiden, työnjohdon ja tuotekehityksen toimesta? Millaisia kehittämiskohteita voidaan tältä pohjalta tunnistaa? 2. Kirjallisuudesta löydettyjen mallien soveltaminen kehittämisvaiheessa: Millaisia yleisiä tuotekehityksen ja laadunvalvonnan ratkaisuja voidaan soveltaa ja ottaa käyttöön koruteollisuudessa? 3. Loppuarviointi: Miten käyttöönotetut ratkaisut edistävät tunnistettujen ongelmien ratkaisua?
Metodeina tutkimusaineiston hankinnassa käytettiin 20 työntekijän haastattelua alkukartoituksessa. Lisäksi tietoa tuotekehityksen tarpeista kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla sekä johdon ja työntekijöiden kanssa käydyillä epävirallisilla keskusteluilla. Tämän jälkeen sovellettiin kirjallisuudesta löytyneitä yleisiä tuotekehityksen ja laadunvalvonnan malleja käsityöalalle, räätälöitynä suoraan korukonsernin tarpeisiin. Tutkija esitteli kehityshanke-ehdotuksia yhteensä 13 esityksessä yrityksen eri osastoille. Esittelyjen yhteydessä käydyt keskustelut ja saatu palaute toimivat merkittävänä aineistona ehdotusten muokkaamiselle ja toimeenpanolle. Kehitysehdotukset otettiin tutkimuksen aikana käyttöön, jonka jälkeen niiden vaikutuksia havainnoitiin ja arvioitiin sekä punnittiin tarvittavia jatkotoimenpiteitä. Loppuarvioinnissa käytettiin lisäksi hankkeiden arviointiin laadittua kyselylomaketta, johon vastasi yhteensä 45 työntekijää.
Diplomityön tuloksina syntyi tuotekehityksen tarpeisiin luotu rinnakkaissuunnittelun malli, jolla pyrittiin kokonaisvaltaisesti ratkaisemaan havaitut tuotekehityksen ongelmakohdat. Lisäksi tuotekehityksen aikataululle tehtiin asteittainen aikaistussuunnitelma seuraavalle kahdelle vuodelle. Laadunvalvonnan tarpeisiin luotiin systemaattisen tilastoinnin toimintatapa, jonka avulla päätöksenteko voi pohjautua faktoihin. Tiedon kulku parantui jo näiden toimien ansiosta; lisäksi tehtiin muutamia konkreettisia tiedon kulkua edistäviä muutoksia. Kyselylomakevastauksiin perustuva loppuarviointi osoitti, että kehittämistoimenpiteitä pidettiin erittäin tarpeellisina ja oikeaan osuvina jokaisen kehittämisen kohteena olleen osa-alueen kannalta. Tutkimuksen pohjalta ehdotetaan, että suhteellisen vähän tutkitulle käsityöalalle ja koruteollisuudelle tarvetta tutkimukselle on jatkossakin; uusia malleja kustannustehokkaampaan koruteollisuuteen tulee kehittää käsityön tekijän ammattitaitoa kunnioittaen, yhdistäen samaan reseptiin perinteitä, nykypäivää ja tulevaisuuden innovaatioita.
Työ toteutettiin toimintatutkimuksen strategiaa hyödyntäen. Diplomityön tutkimusongelmat täsmentyivät kolmivaiheisen toimintatutkimuksen syklin (alkukartoitus, kehittämisvaihe ja loppuarviointi) vaiheiden mukaisesti seuraavasti: 1. Arviointivaiheen ja alkukartoituksen ongelma: Millaiset seikat koettiin merkittävimmiksi kehitystarpeiksi työntekijöiden, työnjohdon ja tuotekehityksen toimesta? Millaisia kehittämiskohteita voidaan tältä pohjalta tunnistaa? 2. Kirjallisuudesta löydettyjen mallien soveltaminen kehittämisvaiheessa: Millaisia yleisiä tuotekehityksen ja laadunvalvonnan ratkaisuja voidaan soveltaa ja ottaa käyttöön koruteollisuudessa? 3. Loppuarviointi: Miten käyttöönotetut ratkaisut edistävät tunnistettujen ongelmien ratkaisua?
Metodeina tutkimusaineiston hankinnassa käytettiin 20 työntekijän haastattelua alkukartoituksessa. Lisäksi tietoa tuotekehityksen tarpeista kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla sekä johdon ja työntekijöiden kanssa käydyillä epävirallisilla keskusteluilla. Tämän jälkeen sovellettiin kirjallisuudesta löytyneitä yleisiä tuotekehityksen ja laadunvalvonnan malleja käsityöalalle, räätälöitynä suoraan korukonsernin tarpeisiin. Tutkija esitteli kehityshanke-ehdotuksia yhteensä 13 esityksessä yrityksen eri osastoille. Esittelyjen yhteydessä käydyt keskustelut ja saatu palaute toimivat merkittävänä aineistona ehdotusten muokkaamiselle ja toimeenpanolle. Kehitysehdotukset otettiin tutkimuksen aikana käyttöön, jonka jälkeen niiden vaikutuksia havainnoitiin ja arvioitiin sekä punnittiin tarvittavia jatkotoimenpiteitä. Loppuarvioinnissa käytettiin lisäksi hankkeiden arviointiin laadittua kyselylomaketta, johon vastasi yhteensä 45 työntekijää.
Diplomityön tuloksina syntyi tuotekehityksen tarpeisiin luotu rinnakkaissuunnittelun malli, jolla pyrittiin kokonaisvaltaisesti ratkaisemaan havaitut tuotekehityksen ongelmakohdat. Lisäksi tuotekehityksen aikataululle tehtiin asteittainen aikaistussuunnitelma seuraavalle kahdelle vuodelle. Laadunvalvonnan tarpeisiin luotiin systemaattisen tilastoinnin toimintatapa, jonka avulla päätöksenteko voi pohjautua faktoihin. Tiedon kulku parantui jo näiden toimien ansiosta; lisäksi tehtiin muutamia konkreettisia tiedon kulkua edistäviä muutoksia. Kyselylomakevastauksiin perustuva loppuarviointi osoitti, että kehittämistoimenpiteitä pidettiin erittäin tarpeellisina ja oikeaan osuvina jokaisen kehittämisen kohteena olleen osa-alueen kannalta. Tutkimuksen pohjalta ehdotetaan, että suhteellisen vähän tutkitulle käsityöalalle ja koruteollisuudelle tarvetta tutkimukselle on jatkossakin; uusia malleja kustannustehokkaampaan koruteollisuuteen tulee kehittää käsityön tekijän ammattitaitoa kunnioittaen, yhdistäen samaan reseptiin perinteitä, nykypäivää ja tulevaisuuden innovaatioita.