Alasenjärven ja Sylvöjärven välisen järviketjun vedenkorkeuksien ja virtaamien nykytila, kehittämistarve ja -mahdollisuudet
Korkiakoski, Petra (2012)
Korkiakoski, Petra
2012
Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma
Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunta - Faculty of Science and Environmental Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-02-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201203161073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201203161073
Tiivistelmä
Alasenjärven ja Sylvöjärven välinen järviketju sijaitsee Kymijoen vesistöalueen latvoilla Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan alueella. Se on osa Arrajoen vesistöaluetta, joka laskee Kymijokeen. Järviketjuun kuuluvat Lahden Alasenjärvi, Lahden ja Nastolan rajalla sijaitseva Kymijärvi sekä Nastolassa sijaitsevat Kärkjärvi, Alvojärvi, Villähteen Kukkanen, Pikku-Kukkanen, Iso-Kukkanen, Salajärvi, Ruuhijärvi ja Sylvöjärvi sekä järvien väliset joet.
Tavoitteena oli selvittää järvien vedenkorkeuksien ja virtaamien nykytila, niissä mahdollisesti tapahtuneet muutokset ja etsiä kehittämistarpeita. Nykytilan selvittämisen lisäksi työssä kartoitettiin vesistössä tehtyjä toimenpiteitä, joilla on vaikutettu veden virtaukseen ja vedenpinnan tasoon. Kehittämistarpeita ja niiden ratkaisemiseksi ehdotet-tuja toimenpiteitä tarkasteltiin kokonaisuutena vesiekosysteemin ja vesistön käyttäjien kannalta.
Työssä käytettyjä tutkimusmenetelmiä olivat kirjallisuusselvitys, arkistoselvitys, ve-sistön käyttäjille tehty kyselytutkimus ja maastotyöt. Kirjallisuuden lisäksi työssä on käytetty lähteinä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen arkistossa olevia asiakirjoja, ympäristöhallinnon tietojärjestelmiä ja alueella aiemmin tehtyjä selvityksiä. Työn teoriaosassa selvitettiin vedenkorkeuksien ja virtaamien vaihtelua, niihin vaikuttavia tekijöitä sekä esiteltiin mittaus- ja seurantamenetelmiä.
Järviketjun järvet eroavat toisistaan sekä hydrologisten että vedenlaatuun liittyvien ominaisuuksien osalta. Kaikkien järvien virkistyskäyttö on runsasta. Säännöstelemättömillä Salajärvellä, Ruuhijärvellä ja Kymijärvellä vedenkorkeuden suuri vaihteluväli ja loppukesän matalat vedenkorkeudet on koettu haitalliseksi virkistyskäytön kannalta. Iso-Kukkasen, Pikku-Kukkasen ja Villähteen Kukkasen säännöstely Kumian padolla ei aina ole toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Alasenjärven vedenkorkeuden laillinen taso on epäselvä ja sen luusuassa oleva Potilanjoen pato estää kalan kulun. Järviketjussa alimpana olevan Sylvöjärven ongelmana on läpi vuoden tasaisena pysyvä vedenkorkeus.
Toimenpiteiksi ehdotetaan muun muassa vedenkorkeuden ja virtaaman seurannan aloittamista koko selvitysalueella, Potilanjoen puupadon muuttamista pohjapadoksi sekä selvityksiä Iso-Kukkasen ja yläpuolisten järvien säännöstelyn purkumahdollisuudesta ja Sala- ja Ruuhijärven kesäaikaisen vedenkorkeuden nostamisesta. Sylvöjärven tilan parantamiseksi ehdotetaan selvitystä laskujoesta peratun kosken ennallistamisen vaikutuksista Sylvöjärveen sekä valuma-aluekunnostusta. Toimenpiteiden suunnittelussa tulee huomioida niiden vaikutukset järven ja rantavyöhykkeen ekologiseen tilaan sekä vesistön eri käyttömuotoihin. /Kir12
Tavoitteena oli selvittää järvien vedenkorkeuksien ja virtaamien nykytila, niissä mahdollisesti tapahtuneet muutokset ja etsiä kehittämistarpeita. Nykytilan selvittämisen lisäksi työssä kartoitettiin vesistössä tehtyjä toimenpiteitä, joilla on vaikutettu veden virtaukseen ja vedenpinnan tasoon. Kehittämistarpeita ja niiden ratkaisemiseksi ehdotet-tuja toimenpiteitä tarkasteltiin kokonaisuutena vesiekosysteemin ja vesistön käyttäjien kannalta.
Työssä käytettyjä tutkimusmenetelmiä olivat kirjallisuusselvitys, arkistoselvitys, ve-sistön käyttäjille tehty kyselytutkimus ja maastotyöt. Kirjallisuuden lisäksi työssä on käytetty lähteinä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen arkistossa olevia asiakirjoja, ympäristöhallinnon tietojärjestelmiä ja alueella aiemmin tehtyjä selvityksiä. Työn teoriaosassa selvitettiin vedenkorkeuksien ja virtaamien vaihtelua, niihin vaikuttavia tekijöitä sekä esiteltiin mittaus- ja seurantamenetelmiä.
Järviketjun järvet eroavat toisistaan sekä hydrologisten että vedenlaatuun liittyvien ominaisuuksien osalta. Kaikkien järvien virkistyskäyttö on runsasta. Säännöstelemättömillä Salajärvellä, Ruuhijärvellä ja Kymijärvellä vedenkorkeuden suuri vaihteluväli ja loppukesän matalat vedenkorkeudet on koettu haitalliseksi virkistyskäytön kannalta. Iso-Kukkasen, Pikku-Kukkasen ja Villähteen Kukkasen säännöstely Kumian padolla ei aina ole toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Alasenjärven vedenkorkeuden laillinen taso on epäselvä ja sen luusuassa oleva Potilanjoen pato estää kalan kulun. Järviketjussa alimpana olevan Sylvöjärven ongelmana on läpi vuoden tasaisena pysyvä vedenkorkeus.
Toimenpiteiksi ehdotetaan muun muassa vedenkorkeuden ja virtaaman seurannan aloittamista koko selvitysalueella, Potilanjoen puupadon muuttamista pohjapadoksi sekä selvityksiä Iso-Kukkasen ja yläpuolisten järvien säännöstelyn purkumahdollisuudesta ja Sala- ja Ruuhijärven kesäaikaisen vedenkorkeuden nostamisesta. Sylvöjärven tilan parantamiseksi ehdotetaan selvitystä laskujoesta peratun kosken ennallistamisen vaikutuksista Sylvöjärveen sekä valuma-aluekunnostusta. Toimenpiteiden suunnittelussa tulee huomioida niiden vaikutukset järven ja rantavyöhykkeen ekologiseen tilaan sekä vesistön eri käyttömuotoihin. /Kir12