Joukkoliikennemuotojen vertailu Vantaan poikittaisessa runkoliikenteessä

Abstract

Vantaan yleiskaavaan on merkitty joukkoliikenteen poikittainen runkolinja, jonka kulkumuotoa ei kuitenkaan ole määritelty. Tässä työssä vertaillaan pikaraitiotietä, johdinautoja ja bussien runkolinjastoa vaihtoehdoiksi Vantaan runkolinjalle, ja määritellään näiden vaihtoehtojen geometrinen soveltuvuus sekä alustavat vaikutukset ja kustannukset. Tarkastelut sijoittuvat tavoitevuodelle 2035.

Työ jakautuu neljään eri osioon: Vantaan pohjatietoihin esimerkiksi maankäytön osalta, kirjallisuustutkimukseen eri kulkumuodoista, linjauksen läpikäyntiin ja infrastruktuuritarpeisiin sekä vaihtoehtojen vertailuun. Tutkittuja pohjatietoja ovat esimerkiksi seudun liikennesuunnitelmat ja -strategiat, asukas- ja työpaikkamäärät sekä ennustetut liikennemäärät siinä tapauksessa että runkolinjasto otetaan käyttöön. Kirjallisuustutkimuksessa esitellään sekä toteutettuja järjestelmiä eri kaupungeissa että tutkimustietoa eri joukkoliikennemuotojen ominaisuuksista. Linjauksen läpikäynnissä selvitetään kohta kohdalta miten runkolinja voisi sijaita katualueella ja mitä muutoksia järjestelyihin se aiheuttaisi. On myös selvitetty riittävätkö kaikkien muotojen kaarresäteet yleiskaavassa määritetyn reitin käännöksiin. Vaihtoehtojen vertailu koostuu investointi- ja käyttökustannusten arvioinnista, palvelutasovertailusta sekä vaikutuksista ympäristöön ja liikenteeseen. Palvelutasovertailu tehdään karkealla tasolla, ja siinä vvertaillaan esimerkiksi matka-aikoja sekä muita palvelutasotekijöitä.

Tutkimuksessa todetaan, että mikä tahansa kolmesta vertaillusta joukkoliikennemuodosta olisi Vantaalle mahdollinen. Matka-ajat lyhenevät nykyiseen joukkoliikennejärjestelmään verrattuna suuresti millä tahansa runkolinjavaihtoehdolla. Jos kaikki asumisen yleis- ja asemakaavavarannot toteutetaan, asukasmäärä riittää teoriassa pikaraitiotien vaatimien käyttäjämäärien saavuttamiseen. Yksi viiden minuutin välein busseilla tai johdinautoilla liikennöivä runkolinja ei riitä Hakunilan ja Tikkurilan välille ellei vuoroja ajeta nivelautoilla. Geometrian osalta jokainen kulkumuoto mahtuu yleiskaavan linjaukselle, tosin bussit ja johdinautot pikaraitiotietä helpommin. Kulkumuodoista busseilla on suurimmat ympäristövaikutukset päästöjen ja melun osalta, ja pikaraitiotiellä suurimmat vaikutukset maankäytön tiivistymisen lisäämisessä. Verrattaessa eri järjestelmien rakennuskustannuksia per kilometri todetaan, että johdinautojärjestelmä maksaa noin 1,6- kertaisesti ja pikaraitiotie noin 7,2-kertaisesti busseihin verrattuna. Pikaraitiotiejärjestelmän hinta on noin 4,3-kertainen johdinautojärjestelmään verrattuna. /Kir12

A cross traffic core public transport line has been defined in the master plan of the city of Vantaa, but the transport mode has not been determined. In this thesis three public transport modes are compared by their geometrical suitability and preliminary costs and effects. The modes are light rail, trolley bus and buses with high level of service. The analysis year of this study is 2035.

The thesis is divided in four sections: the basic information about Vantaa, literature study of the transport modes that are being compared, going through the whole core line and defining the infrastructure needs and finally the comparison of the options. The basic information that is analyzed contains of for example the traffic plans and strategies in the region, the amount of population and employees along the line and the forecast of traffic volumes if the core line is introduced. In the literature study the existent public transport systems in different cities are compared and the characteristics of the different modes are displayed. While going through the whole core line the location of the line is determined and the places that need alteration are being indicated. It has also been studied if the radius curves of all the modes are sufficient to the turns of the line in the master plan. The comparison of the options includes the evaluation of the infrastructure and operating costs, the comparison of the level of service and the effects on the environment and traffic. The comparison of the level of service is done in a broad manner by for example comparing travel times and other service level factors.

In the thesis is is shown that any of the three public transport modes that are compared are possible to implement in Vantaa. The travel times decrease with any core traffic option compared to current public transport system, but the turns in Tikkurila still slow the core line down. If all the reserves of housing in the master and city plan are carried out, the population is in theory big enough for the amount of users that the light rail needs to be profitable. One core line with a frequency of five minutes driven by buses or trolley buses is not enough for the line between Hakunila and Tikkurila if it is not driven with articulated vehicles. Geometrically every one of the compared transport modes fit on the alignment in the master plan, though the buses and trolley buses fit a bit easier than the light rail. The bus has the biggest environmental effects of the transport modes when it comes to emissions and noise, and the light rail has the biggest effect on increasing the density of the land use. When comparing the infrastructure costs per kilometer between different public transport modes it can be seen that the trolley bus system costs are about 1.6-fold and the light rail system costs about 7.2-fold compared to the bus system costs. The light rail system is about 4.3 times more expensive than the trolley bus system.