Kunnallisten ryhmäkuljetustoimintamallien kehittäminen
Koljonen, Antti (2011)
2011
Tuotantotalouden koulutusohjelma
Teknis-taloudellinen tiedekunta - Faculty of Business and Technology Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-10-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011101314837
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011101314837
Tiivistelmä
Kunnalliset ryhmäkuljetuspalvelut ovat yhteiskunnan korvaamaa joustavaa henkilöliikennettä, jolla mahdollistetaan erityisryhmien osallistuminen kunnan järjestämään toimintaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa tärkeimmät kehitystoimenpiteet, joilla kuljetusten järjestäjä voi parantaa ryhmäkuljetusten kustannustehokkuutta ja palvelutasoa, helpottaa uusien ryhmäkuljetuspalvelujen tuotteistamista ja hinnoittelua sekä selkeyttää ryhmäkuljetusten järjestämiseen liittyvää käytännön toimintaa.
Työssä käytetyt tutkimusmenetelmät olivat käsiteanalyyttinen kirjallisuustutkimus ja toiminta-analyyttinen case-tutkimus. Kirjallisuustutkimukseen perustuvassa teoriaosuudessa tutkittiin julkisten henkilöliikennepalvelujen muotoja, järjestämistapoja ja toimintaympäristöä. Case-tutkimuksen kohteeksi valittiin Tampereen Logistiikan järjestämät perusopetuslain mukaiset koulukuljetukset. Case-tutkimuksen aineisto kerättiin pääasiassa haastattelujen ja osallistuvan havainnoinnin avulla. Työn tuloksena tunnistettiin kolme keskeisintä osa-aluetta, joihin liittyvillä kehitystoimenpiteillä ryhmäkuljetustoimintamallien kehittämiselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa:
1. reaaliaikainen tieto,
2. verkoston johtaminen sekä
3. matkojenyhdistely ja kokonaisuuden hallinta.
Reaaliaikaisella tiedolla pyritään siihen, että jokaisella ryhmäkuljetusten järjestämiseen osallistuvalla toimijalla on aina käytettävissään ajantasainen ja paikkansapitävä tieto. Sidosryhmäverkoston keskellä toimiva joustava henkilöliikennepalveluntarjoaja tarvitsee ajantasaista tietoa myös ohjatessaan verkoston toimijoita yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Verkoston johtamisessa myös imagolla on merkitystä. Asiantunteva, osaava ja luotettava imago syntyy tehokkaasta ja virheettömästä toiminnasta, joka perustuu ennen kaikkea hyvään tiedonhallintaan. Matkojenyhdistely laajasti ymmärrettynä mahdollistaa ajoneuvokapasiteetin käyttöasteen kasvattamisen ja sitä kautta kustannustehokkuuden parantamisen. Kokonaisuuden hallinta edellyttää ennen kaikkea käyttäjäasiakkaiden tuntemista sekä tehokkaita seuranta- ja raportointityökaluja. /Kir11
Työssä käytetyt tutkimusmenetelmät olivat käsiteanalyyttinen kirjallisuustutkimus ja toiminta-analyyttinen case-tutkimus. Kirjallisuustutkimukseen perustuvassa teoriaosuudessa tutkittiin julkisten henkilöliikennepalvelujen muotoja, järjestämistapoja ja toimintaympäristöä. Case-tutkimuksen kohteeksi valittiin Tampereen Logistiikan järjestämät perusopetuslain mukaiset koulukuljetukset. Case-tutkimuksen aineisto kerättiin pääasiassa haastattelujen ja osallistuvan havainnoinnin avulla. Työn tuloksena tunnistettiin kolme keskeisintä osa-aluetta, joihin liittyvillä kehitystoimenpiteillä ryhmäkuljetustoimintamallien kehittämiselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa:
1. reaaliaikainen tieto,
2. verkoston johtaminen sekä
3. matkojenyhdistely ja kokonaisuuden hallinta.
Reaaliaikaisella tiedolla pyritään siihen, että jokaisella ryhmäkuljetusten järjestämiseen osallistuvalla toimijalla on aina käytettävissään ajantasainen ja paikkansapitävä tieto. Sidosryhmäverkoston keskellä toimiva joustava henkilöliikennepalveluntarjoaja tarvitsee ajantasaista tietoa myös ohjatessaan verkoston toimijoita yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Verkoston johtamisessa myös imagolla on merkitystä. Asiantunteva, osaava ja luotettava imago syntyy tehokkaasta ja virheettömästä toiminnasta, joka perustuu ennen kaikkea hyvään tiedonhallintaan. Matkojenyhdistely laajasti ymmärrettynä mahdollistaa ajoneuvokapasiteetin käyttöasteen kasvattamisen ja sitä kautta kustannustehokkuuden parantamisen. Kokonaisuuden hallinta edellyttää ennen kaikkea käyttäjäasiakkaiden tuntemista sekä tehokkaita seuranta- ja raportointityökaluja. /Kir11