Optimointiohjelmistojen käytettävyys ja liiketoimintamahdollisuudet kuntaorganisaatiossa
Ranki, Sanna (2011)
Ranki, Sanna
2011
Tietotekniikan koulutusohjelma
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-09-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011092014814
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011092014814
Tiivistelmä
Työn päätavoitteena on selvittää käyttäjäkeskeisen lähestymistavan avulla, millaisia optimoinnin sovelluskohteita Tampereen kaupungin toiminnassa on ja voisiko niistä rakentaa liiketoimintaa Tampereen Logistiikalle. Tavoitteeseen on tarkoitus päästä niin teoreettisen kirjallisuustutkimuksen kuin empiirisen tapaustutkimuksen avulla.
Teoreettisessa osuuden alussa esitellään kuntasektoria yleisesti sekä erityisesti opti-moinnin näkökulmasta. Teoriaosuus jatkuu syventäen ymmärrystä optimoinnista sekä kattavalla katsauksella käytettävyystutkimuksen menetelmistä. Empiirisessä osuudessa on esitetty tuloksia käyttäjätarvetutkimuksesta sekä optimointiohjelman heuristisesta arviosta. Työn lopussa on tutkittu käytännön tapaustutkimuksilla (ryhmäkuljetukset, liikkuvan henkilöstön optimointi ja päivän palvelujärjestys) kaupungin mahdollisia op-timointikohteita.
Tehdyn tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kaupungin toimialassa on paljon kohteita, joissa optimointia voidaan hyödyntää. Tietyn tyylisissä tapauksissa optimoin-nin hyödyntäminen on mahdollista aloittaa saman tien, ja tulokset ovat asiakkaan kan-nalta merkittäviä. Toisaalta suuri osa kaupungin optimointiongelmista on niin laajoja ja monimuotoisia, että niiden mallintaminen optimointiohjelman vaatimaan muotoon on erittäin vaativaa. Ohjelmistot ovat kehittyneet viime vuosina paljon, joten lähitulevai-suudessa on odotettavissa paremmin kunnallisiin optimointiongelmiin soveltuvia sovel-luksia, ja sitten optimointi tulee varmasti olemaan suuressa roolissa kunnan toiminnas-sa. Tutkimuksessa tehtyjen laskelmien perusteella liikkuvan henkilöstön optimoinnissa on kaikkein suurin liiketoimintapotentiaali tällä hetkellä. Alan ongelmat ovat sellaisia, että markkinoilla olevia ohjelmistoja pystyy hyödyntämään niiden ratkaisemisessa te-hokkaasti ja myös käyttäjien asenteet ovat positiivisen odottavia optimoinnin suomien mahdollisuuksien suhteen. /Kir11
Teoreettisessa osuuden alussa esitellään kuntasektoria yleisesti sekä erityisesti opti-moinnin näkökulmasta. Teoriaosuus jatkuu syventäen ymmärrystä optimoinnista sekä kattavalla katsauksella käytettävyystutkimuksen menetelmistä. Empiirisessä osuudessa on esitetty tuloksia käyttäjätarvetutkimuksesta sekä optimointiohjelman heuristisesta arviosta. Työn lopussa on tutkittu käytännön tapaustutkimuksilla (ryhmäkuljetukset, liikkuvan henkilöstön optimointi ja päivän palvelujärjestys) kaupungin mahdollisia op-timointikohteita.
Tehdyn tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kaupungin toimialassa on paljon kohteita, joissa optimointia voidaan hyödyntää. Tietyn tyylisissä tapauksissa optimoin-nin hyödyntäminen on mahdollista aloittaa saman tien, ja tulokset ovat asiakkaan kan-nalta merkittäviä. Toisaalta suuri osa kaupungin optimointiongelmista on niin laajoja ja monimuotoisia, että niiden mallintaminen optimointiohjelman vaatimaan muotoon on erittäin vaativaa. Ohjelmistot ovat kehittyneet viime vuosina paljon, joten lähitulevai-suudessa on odotettavissa paremmin kunnallisiin optimointiongelmiin soveltuvia sovel-luksia, ja sitten optimointi tulee varmasti olemaan suuressa roolissa kunnan toiminnas-sa. Tutkimuksessa tehtyjen laskelmien perusteella liikkuvan henkilöstön optimoinnissa on kaikkein suurin liiketoimintapotentiaali tällä hetkellä. Alan ongelmat ovat sellaisia, että markkinoilla olevia ohjelmistoja pystyy hyödyntämään niiden ratkaisemisessa te-hokkaasti ja myös käyttäjien asenteet ovat positiivisen odottavia optimoinnin suomien mahdollisuuksien suhteen. /Kir11