Täydennysrakentaminen Viitasaaren keskusta-alueella
Tuohimaa, Annika (2011)
2011
Arkkitehtuurin koulutusohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011070114752
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011070114752
Tiivistelmä
Tämä diplomityö on täydennysrakentamissuunnitelma Viitasaaren keskusta-alueelle. Viitasaari on pohjoisessa Keski-Suomessa sijaitseva n. 7 300 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee hyvien maantieyhteyksien varrella, Nelostien (E75) ja Sinisentien risteyksessä.
Työssä tutkitaan Viitasaaren keskusta-alueen historian eri vaiheita, analysoidaan kaupunkirakennetta ja toteutetaan analyysiin sekä kaupunkistrategiaan perustuva täydennysrakentamissuunnitelma.
Viitasaarelle levisi asutus Hämeestä. Kiinteä asutus syntyi alueelle 1500-luvulla. Ensimmäinen kirkko rakennettiin hyvien vesireittien varrelle vanhaan Kirkkosaareen 1500-luvun loppupuolella. 1870-luvulla rakennettiin uusi kirkko nykyiselle paikalleen Haapasaareen, jonka jälkeen keskusta alkoi kehittyä uuden kirkon läheisyyteen. 1860-luvulla Viitasaarelle rakennettiin kaksi siltaa. Uudet sillat, kasvava taloluku ja 1940-luvulla tapahtuneet tonttimaiden omistussuhteiden muutokset vaikuttivat kaupallisen keskustan siirtymiseen Haapasaaresta, nykyiselle paikalleen, Haapaniemeen. Asuntopulaan vastattiin 1960-luvun alussa kerrostalorakentamisella, mikä alkoi tiivistää kaupunkirakennetta. 2000-luvulla rakennettiin isoja liikerakennuksia Haapaniemen pohjoispuolelle, jolloin keskustan painopiste siirtyi yhä pohjoisemmaksi.
Analyysiosiossa kaupunkikuvallisia arvoja ja ongelmakohtia etsitään analyysikarttojen avulla. Analyysin perusteella keskeisiä arvoja ovat mm: keskustaa ympäröivä järvimaisema ja rannat, Haapasaaren vanha kaupunkikeskusta ja sinne johtava kääntösilta. Olennaisimmat ongelmat kaupunkirakenteessa ovat: rikkonainen kaupunkirakenne, ylisuuret liikerakennukset ydinkeskustan ulkopuolella ja näistä johtuva torialueen vetovoimaisuuden väheneminen sekä suoran kevyenliikenteen yhteyden puuttuminen ydinkeskustan ja ABC-liikennemyymälän väliltä.
Suunnitelman rungon muodostaa Haapasaaresta Pappilanmäelle johtava kävelypainotteinen raitti, joka poikkeaa luonteeltaan sitä ympäröivästä kaupunkirakenteesta ja jonka varrelle sijoittuu levähdyspaikkoja, erilaisia aktiviteetteja ja kulttuuriympäristöjä. Suunnitelma keskittyy kolmeen eri luonteiseen suunnittelualueeseen: Viitasaaren portin ympäristöön, torin alueeseen sekä Haapasaaren miljööseen. Portin alueella suunnitelma keskittyy Viitasaaren sisäänkäynnin ilmeen kohentamiseen Nelostieltä keskustaan käännyttäessä. Torialueen suunnitelma reagoi sen ympäristössä parhaillaan tapahtuviin muutoksiin. Haapasaareen tehdään vanhaa katumiljöötä elvyttävä täydennysrakentamissunnitelma. /Kir11
Työssä tutkitaan Viitasaaren keskusta-alueen historian eri vaiheita, analysoidaan kaupunkirakennetta ja toteutetaan analyysiin sekä kaupunkistrategiaan perustuva täydennysrakentamissuunnitelma.
Viitasaarelle levisi asutus Hämeestä. Kiinteä asutus syntyi alueelle 1500-luvulla. Ensimmäinen kirkko rakennettiin hyvien vesireittien varrelle vanhaan Kirkkosaareen 1500-luvun loppupuolella. 1870-luvulla rakennettiin uusi kirkko nykyiselle paikalleen Haapasaareen, jonka jälkeen keskusta alkoi kehittyä uuden kirkon läheisyyteen. 1860-luvulla Viitasaarelle rakennettiin kaksi siltaa. Uudet sillat, kasvava taloluku ja 1940-luvulla tapahtuneet tonttimaiden omistussuhteiden muutokset vaikuttivat kaupallisen keskustan siirtymiseen Haapasaaresta, nykyiselle paikalleen, Haapaniemeen. Asuntopulaan vastattiin 1960-luvun alussa kerrostalorakentamisella, mikä alkoi tiivistää kaupunkirakennetta. 2000-luvulla rakennettiin isoja liikerakennuksia Haapaniemen pohjoispuolelle, jolloin keskustan painopiste siirtyi yhä pohjoisemmaksi.
Analyysiosiossa kaupunkikuvallisia arvoja ja ongelmakohtia etsitään analyysikarttojen avulla. Analyysin perusteella keskeisiä arvoja ovat mm: keskustaa ympäröivä järvimaisema ja rannat, Haapasaaren vanha kaupunkikeskusta ja sinne johtava kääntösilta. Olennaisimmat ongelmat kaupunkirakenteessa ovat: rikkonainen kaupunkirakenne, ylisuuret liikerakennukset ydinkeskustan ulkopuolella ja näistä johtuva torialueen vetovoimaisuuden väheneminen sekä suoran kevyenliikenteen yhteyden puuttuminen ydinkeskustan ja ABC-liikennemyymälän väliltä.
Suunnitelman rungon muodostaa Haapasaaresta Pappilanmäelle johtava kävelypainotteinen raitti, joka poikkeaa luonteeltaan sitä ympäröivästä kaupunkirakenteesta ja jonka varrelle sijoittuu levähdyspaikkoja, erilaisia aktiviteetteja ja kulttuuriympäristöjä. Suunnitelma keskittyy kolmeen eri luonteiseen suunnittelualueeseen: Viitasaaren portin ympäristöön, torin alueeseen sekä Haapasaaren miljööseen. Portin alueella suunnitelma keskittyy Viitasaaren sisäänkäynnin ilmeen kohentamiseen Nelostieltä keskustaan käännyttäessä. Torialueen suunnitelma reagoi sen ympäristössä parhaillaan tapahtuviin muutoksiin. Haapasaareen tehdään vanhaa katumiljöötä elvyttävä täydennysrakentamissunnitelma. /Kir11