Nastolan nauhataajaman kokonaisvaltainen katsaus
Heinonen, Panu (2011)
2011
Arkkitehtuurin koulutusohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011062914749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011062914749
Tiivistelmä
Nastolan nauhataajama sijaitsee Salpausselän päällä Lahden kaupungin kupeessa osana sen työssäkäynti- ja vaikutusaluetta. Alun perin kolmesta erillisestä kylästä koostunut taajama on kasvanut vähitellen 60-luvulta alkaen siten, että taajama on nykyisin lähes yhtenäinen 15 kilometriä pitkä ja keskimäärin noin kilometrin levyinen nauha, jossa on useita pieniä osakeskuksia.
Nauhataajaman kokonaisilme juontaa juurensa 60-70-lukujen väljästä suunnitteluihanteesta. Tämän seurauksena asutus on levinnyt pientalovaltaisena laajalle alueelle, eikä asukasmäärä riitä ylläpitämään eläviä keskustoja etenkään kun Lahden monipuoliset palvelut ovat lähellä.
Hajautumiskehityksen pysäyttämiseksi tulisi kunnan kaavoituspolitiikkaa muuttaa alue kerrallaan laajentamisesta kohti tiivistävää, jo rakennettujen ympäristöjen kehittämistä. Tavoitteena tulisi olla entisten ja nykyisten palvelukeskittymien vahvistaminen ja asukasmäärien lisääminen niiden ympärillä. Tällöin hajanaisesta nauhataajamasta syntyisi kyläkeskusten muodostama helminauha.
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää jatkossa liikenneympäristöjen parantamiseen. Nastolan tieverkko on suurimittakaavainen ja asumisympäristön kannalta ylimitoitettu. Lisäksi kevyen liikenteen reitteihin tulisi panostaa entistä enemmän ja edesauttaa suoraviivaisten yhteyksien muodostamista eri keskusten välillä. Nauhataajama on erityisen hyvä joukkoliikenteen kannalta. Lisäarvoa Nastolassa tuo kolme lähiliikenteen junapysäkkiä, joiden merkitystä tulevaisuudessa tulee korostaa.
Nauhataajaman sisältä, kyläkeskittymien läheisyydestä on löydettävissä runsaasti täydennysrakentamisen paikkoja. Niiden hyödyntäminen ja erityisten tiivistävään kaupunkimaiseen rakentamiseen tähtäävien sääntöjen soveltaminen voi ajan saatossa muodostaa Nastolasta todellisen, viihtyisän pikkukaupungin. /Kir11
Nauhataajaman kokonaisilme juontaa juurensa 60-70-lukujen väljästä suunnitteluihanteesta. Tämän seurauksena asutus on levinnyt pientalovaltaisena laajalle alueelle, eikä asukasmäärä riitä ylläpitämään eläviä keskustoja etenkään kun Lahden monipuoliset palvelut ovat lähellä.
Hajautumiskehityksen pysäyttämiseksi tulisi kunnan kaavoituspolitiikkaa muuttaa alue kerrallaan laajentamisesta kohti tiivistävää, jo rakennettujen ympäristöjen kehittämistä. Tavoitteena tulisi olla entisten ja nykyisten palvelukeskittymien vahvistaminen ja asukasmäärien lisääminen niiden ympärillä. Tällöin hajanaisesta nauhataajamasta syntyisi kyläkeskusten muodostama helminauha.
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää jatkossa liikenneympäristöjen parantamiseen. Nastolan tieverkko on suurimittakaavainen ja asumisympäristön kannalta ylimitoitettu. Lisäksi kevyen liikenteen reitteihin tulisi panostaa entistä enemmän ja edesauttaa suoraviivaisten yhteyksien muodostamista eri keskusten välillä. Nauhataajama on erityisen hyvä joukkoliikenteen kannalta. Lisäarvoa Nastolassa tuo kolme lähiliikenteen junapysäkkiä, joiden merkitystä tulevaisuudessa tulee korostaa.
Nauhataajaman sisältä, kyläkeskittymien läheisyydestä on löydettävissä runsaasti täydennysrakentamisen paikkoja. Niiden hyödyntäminen ja erityisten tiivistävään kaupunkimaiseen rakentamiseen tähtäävien sääntöjen soveltaminen voi ajan saatossa muodostaa Nastolasta todellisen, viihtyisän pikkukaupungin. /Kir11