Täydennysrakentaminen tiivistyvässä suurkaupunkimiljöössä esimerkkinä 339 Lafayette Street, New York
Vepsäläinen, Tuomas (2011)
Vepsäläinen, Tuomas
2011
Arkkitehtuurin koulutusohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011062014726
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011062014726
Tiivistelmä
The brick building at 339 Lafayette Street has crowded office interiors that are functionally out of date; it has suffered serious structural damages and is three times smaller than its environment. It s clear that a building like this in the dense centre of Manhattan will not survive for long.
Replacement of the existing building with a new one that better corresponds to the neighbourhood s scale and fulfills the current technological and functional demands would maximize the lot s economic potential. This kind of development, however, includes the risk of enhancing city-scale social problems by not only replacing the building but also its users. These problems can best be avoided by preserving the existing buildings.
Densification policies do not necessarily have economical benefits as their main agenda, because there are also proven ecological, social and even health benefits related. The environmental awakening in the late 1980 s also affected urban planning theories to set the goals that have been commonly acknowledged since then. However, the main requirement for successful densification is mixed social structure, the realization of which is hindered by constant urban renewal.
If a single building can equally well be justified to be torn down or preserved, maybe the combination of the two extremes is the best solution: By consciously preserving the existing buildings the activity within the local social networks is maintained and increased by new activities brought in the neighbourhood by urban densification.
New construction needs space that is only very scarcely available within a densely built urban environment, but when examined three-dimensionally, it reveals the unbuilt space above the existing structures. The exploitation of the air space above 339 Lafayette Street requires special structural systems, because its current structures cannot bear any extra weight. This means that the new building cannot be supported by current load-bearing structures.
The new building can be supported either from inside or outside the frame of the existing building on top of which it will be constructed. In this case it can also be supported from the wall of the neighbouring building. Inner supports require partial demolition of the existing building, outer supports can disturb the street activity and the neighbouring buildings limited load bearing capacity restricts the new building s dimensions. These and other problems caused by each of these supporting methods can be relieved and freedom of form achieved by devising case-specific structural combinations of them.
Aforementioned structural methods may also be needed with the future upwards extension of another building nearby. These two buildings are connected with a proposition for a new building that consists of three parts, all of which are based on single separate supporting methods. At the same time this new building represents the first step in the course of the whole block s future densification. 339 Lafayette Street on kolme kertaa ympäristöään matalampi rakennevaurioista kärsinyt koruton tiilirakenteinen toimistorakennus, jonka sisätilat ovat ahtaat ja vanhanaikaiset. On itsestään selvää, että tällaisen rakennuksen olemassaolo New Yorkissa Manhattanin kaltaisessa tiiviissä keskustassa on alati uhattuna.
Korvaamalla nykyinen rakennus ympäristönsä mittakaavaa vastaavalla tämän päivän tekniset ja funktionaaliset vaatimukset täyttävällä uudisrakennuksella tontin taloudellisesta potentiaalista saataisiin suurin mahdollinen hyöty. Tämänkaltaiseen kehitykseen kuitenkin sisältyy kaupunginlaajuisten sosiaalisten ongelmien lisäämisriski, joka perustuu siihen, että rakennuksia korvaamalla korvataan myös siihen sisältynyt toiminta. Yksi keino välttyä ongelmilta on olemassa olevan rakennuskannan säilyttäminen.
Tiivistämispolitiikan taustalla ei kuitenkaan aina ole puhtaasti taloudellisen hyödyn tavoittelu, sillä suuntauksella on todistetusti myös omat ekologiset, sosiaaliset ja jopa terveydelliset perustelunsa. Näihin tavoitteisiin on yleisesti pyritty jo 1980-luvun lopun ympäristöherätystä seuranneesta kaupunkisuunnittelun murroksesta alkaen. Onnistunut tiivistäminen edellyttää kaupunkirakenteelta kuitenkin sosiaalista sekoittuneisuutta, minkä toteutumista kaupunkirakenteen jatkuva uusiutuminen haittaa.
Jos kerran yksittäisen rakennuksen kohdalla sekä sen purkaminen että säilyttäminen ovat molemmat yhtä pätevästi perusteltuja ratkaisuja, voisiko näiden kahden ääripään yhdistäminen olla kaikkein paras ratkaisu? Olemassa olevia rakennuksia tietoisesti säilyttämällä ylläpidetään paikallisia sosiaalisia verkostoja, joiden aktiivisuutta lisätään rakenteen tiivistämisen kautta tuoduilla alueen uusilla toimijoilla.
Jo valmiiksi tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä tiivistämisen vaatima rakennusala on vähissä, mutta tarkastelemalla rakennettua ympäristöä kolmiulotteisesti voidaan havaita rakennusten yläpuolinen käyttämätön tila. Tuon tilan hyödyntäminen vaatii esimerkkitapauksessa uudisrakennuksen rakenteilta erikoisratkaisuja, sillä olemassa olevan rakennuksen nykyiset rakenteet eivät kestä yhtään lisäpainoa. Uutta rakennusta ei voi siis rakentaa nykyisiin kantaviin rakenteisiin tukeutuen.
Vanhan rakennuksen yläpuolelle rakennettava uudisrakennus voi hakea tukensa joko alla olevan massan sisä- tai ulkopuolelta tai tässä tapauksessa myös naapurirakennuksesta. Sisäpuoliset tuet vaativat vanhan rakennuksen osittaista purkamista, ulkopuoliset tuet taas haittaavat katuelämää ja ulokeratkaisun rajallinen kantokyky pienentää uudisosan kokoa. Näitä ja muita kullekin tuentavaihtoehdolle ominaisia haittavaikutuksia voidaan pienentää eri vaihtoehtoja yhdistelemällä ja samalla rakennusmassan ulkomuodolle ei aseteta enää niin tiukkoja rajoitteita.
339 Lafayette Streetin korkean naapurirakennuksen takana on myös toinen tontti, jonka täydentäminen saattaa rakennuksen mittakaavan ja iän puolesta vaatia edellä mainittuja rakenneratkaisuja. Nämä kaksi rakennusta yhdistetään uudisrakennuksella, joka koostuu kolmesta eri tuentaperiaatteisiin perustuvasta rakennusosasta. Näin esitetään Lafayette ja Bleecker Streetien kulman osalta koko korttelin tiivistymissuuntauksen ensimmäinen osa. /Kir11
Replacement of the existing building with a new one that better corresponds to the neighbourhood s scale and fulfills the current technological and functional demands would maximize the lot s economic potential. This kind of development, however, includes the risk of enhancing city-scale social problems by not only replacing the building but also its users. These problems can best be avoided by preserving the existing buildings.
Densification policies do not necessarily have economical benefits as their main agenda, because there are also proven ecological, social and even health benefits related. The environmental awakening in the late 1980 s also affected urban planning theories to set the goals that have been commonly acknowledged since then. However, the main requirement for successful densification is mixed social structure, the realization of which is hindered by constant urban renewal.
If a single building can equally well be justified to be torn down or preserved, maybe the combination of the two extremes is the best solution: By consciously preserving the existing buildings the activity within the local social networks is maintained and increased by new activities brought in the neighbourhood by urban densification.
New construction needs space that is only very scarcely available within a densely built urban environment, but when examined three-dimensionally, it reveals the unbuilt space above the existing structures. The exploitation of the air space above 339 Lafayette Street requires special structural systems, because its current structures cannot bear any extra weight. This means that the new building cannot be supported by current load-bearing structures.
The new building can be supported either from inside or outside the frame of the existing building on top of which it will be constructed. In this case it can also be supported from the wall of the neighbouring building. Inner supports require partial demolition of the existing building, outer supports can disturb the street activity and the neighbouring buildings limited load bearing capacity restricts the new building s dimensions. These and other problems caused by each of these supporting methods can be relieved and freedom of form achieved by devising case-specific structural combinations of them.
Aforementioned structural methods may also be needed with the future upwards extension of another building nearby. These two buildings are connected with a proposition for a new building that consists of three parts, all of which are based on single separate supporting methods. At the same time this new building represents the first step in the course of the whole block s future densification.
Korvaamalla nykyinen rakennus ympäristönsä mittakaavaa vastaavalla tämän päivän tekniset ja funktionaaliset vaatimukset täyttävällä uudisrakennuksella tontin taloudellisesta potentiaalista saataisiin suurin mahdollinen hyöty. Tämänkaltaiseen kehitykseen kuitenkin sisältyy kaupunginlaajuisten sosiaalisten ongelmien lisäämisriski, joka perustuu siihen, että rakennuksia korvaamalla korvataan myös siihen sisältynyt toiminta. Yksi keino välttyä ongelmilta on olemassa olevan rakennuskannan säilyttäminen.
Tiivistämispolitiikan taustalla ei kuitenkaan aina ole puhtaasti taloudellisen hyödyn tavoittelu, sillä suuntauksella on todistetusti myös omat ekologiset, sosiaaliset ja jopa terveydelliset perustelunsa. Näihin tavoitteisiin on yleisesti pyritty jo 1980-luvun lopun ympäristöherätystä seuranneesta kaupunkisuunnittelun murroksesta alkaen. Onnistunut tiivistäminen edellyttää kaupunkirakenteelta kuitenkin sosiaalista sekoittuneisuutta, minkä toteutumista kaupunkirakenteen jatkuva uusiutuminen haittaa.
Jos kerran yksittäisen rakennuksen kohdalla sekä sen purkaminen että säilyttäminen ovat molemmat yhtä pätevästi perusteltuja ratkaisuja, voisiko näiden kahden ääripään yhdistäminen olla kaikkein paras ratkaisu? Olemassa olevia rakennuksia tietoisesti säilyttämällä ylläpidetään paikallisia sosiaalisia verkostoja, joiden aktiivisuutta lisätään rakenteen tiivistämisen kautta tuoduilla alueen uusilla toimijoilla.
Jo valmiiksi tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä tiivistämisen vaatima rakennusala on vähissä, mutta tarkastelemalla rakennettua ympäristöä kolmiulotteisesti voidaan havaita rakennusten yläpuolinen käyttämätön tila. Tuon tilan hyödyntäminen vaatii esimerkkitapauksessa uudisrakennuksen rakenteilta erikoisratkaisuja, sillä olemassa olevan rakennuksen nykyiset rakenteet eivät kestä yhtään lisäpainoa. Uutta rakennusta ei voi siis rakentaa nykyisiin kantaviin rakenteisiin tukeutuen.
Vanhan rakennuksen yläpuolelle rakennettava uudisrakennus voi hakea tukensa joko alla olevan massan sisä- tai ulkopuolelta tai tässä tapauksessa myös naapurirakennuksesta. Sisäpuoliset tuet vaativat vanhan rakennuksen osittaista purkamista, ulkopuoliset tuet taas haittaavat katuelämää ja ulokeratkaisun rajallinen kantokyky pienentää uudisosan kokoa. Näitä ja muita kullekin tuentavaihtoehdolle ominaisia haittavaikutuksia voidaan pienentää eri vaihtoehtoja yhdistelemällä ja samalla rakennusmassan ulkomuodolle ei aseteta enää niin tiukkoja rajoitteita.
339 Lafayette Streetin korkean naapurirakennuksen takana on myös toinen tontti, jonka täydentäminen saattaa rakennuksen mittakaavan ja iän puolesta vaatia edellä mainittuja rakenneratkaisuja. Nämä kaksi rakennusta yhdistetään uudisrakennuksella, joka koostuu kolmesta eri tuentaperiaatteisiin perustuvasta rakennusosasta. Näin esitetään Lafayette ja Bleecker Streetien kulman osalta koko korttelin tiivistymissuuntauksen ensimmäinen osa. /Kir11