Historialliset rakennusfragmentit Rooman nykyarkkitehtuurissa

Abstract

Roomassa rakentamisen perinteeseen on kuulunut vanhojen rakennusosien kierrättäminen uusissa yhteyksissä. Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää, onko tämä kierrättämisen perinne katkennut nykyarkkitehtuurissa ja kuinka uusi rakentaminen ottaa huomioon historialliset rakennusfragmentit. Tarkoituksena on luoda monipuolinen kuva uuden arkkitehtuurin ja historiallisten rakennusfragmenttien yhteensovittamisesta. Työssä tarkastellaan historiallisten rakennusfragmenttien syntyä ja käyttöä sekä suhtautumista niihin esikristilliseltä ajalta fasistihallinnon kaatumiseen asti. Työssä tutkitaan myös Rooman sodanjälkeistä ja nykyistä suhdetta rakennusfragmentteihin. Esimerkkikohteina tarkastellaan seitsemää Rooman nykyarkkitehtuuriin kuuluvaa rakennusta, joissa kaikissa on yhtymäkohta menneeseen jonkin historiallisen rakennusosan kautta. Kohteet on valittu niiden erityyppisten käyttötarkoitusten ja ratkaisumallien perusteella. Kaikki kohteet ovat joko valmistuneet tai valmistumassa 2000-luvulla. Esimerkkikohteina ovat Ara Pacis -museo, Auditorium -konserttitalo, Capitoliumin museon laajennus, Trajanuksen kauppahalli, Bibliotheca Hertziana, ES Hotel ja Mercato di Testaccio. Nykyisin fragmentit on kytketty uudisrakennuksiin, koska ne on historiallisen arvonsa vuoksi katsottu säilyttämisen arvoisiksi. Nykyarkkitehtuurin yhteydessä olevat historialliset fragmentit ovat pääsääntöisesti rakennuspaikalla olleita raunioita. Ne ovat olleet paikalla nähtävissä tai ne on otettu esille arkeologisten kaivausten yhteydessä. Uudisrakennusta fragmentin yhteyteen suunnittelevan arkkitehdin on tunnistettava fragmentin syvin olemus. Arkkitehdin on ymmärrettävä niitä fragmentin arvoja, joita uudisrakennuksen tulisi tuoda esille. /Kir11

To the tradition of construction in Rome has always belonged recycling of old building components in new contexts. Purpose of this master s thesis is to determine if this tradition of recycling has ceased and how the current architecture is paying attention to historical building fragments. The objective is to create a diverse image of coordinating modern architecture and historical building fragments. The origin and use of historical building fragments and attitudes towards them from pre-Christian period until the collapse of the fascism government are examined in this thesis. Also the post-war and the current relationship to the building fragments of Rome are related. Seven buildings in Rome representing modern architecture are viewed as example objects, each of those having a meeting to the past through a historical part in the building. The objects have been chosen based on their different use and conclusion types. All the objects are either completed or near completion in the 2000 s. The example objects are Ara Pacis Museum, Auditorium Parco della Musica, the Museum at Campidoglio, the Mercati Traianei, Bibliotheca Hertziana, ES Hotel and the Testaccio market. Nowadays fragments are connected in new constructions because they have been seen to be worth of preservation for their historic value. Fragments connected to modern architecture are generally ruins found on the site. They have been visible on the ground or exposed in archaeological excavations. An architect designing a new construction attached to a fragment needs to identify the essence of the fragment. The architect must understand the values of the fragment that the new construction should express.