1960- ja 70-lukujen matalat tyyppitalot ja asumisen muutos
Ruotsalainen, Sakari (2011)
Ruotsalainen, Sakari
2011
Arkkitehtuurin koulutusohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011051914679
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011051914679
Tiivistelmä
1960- ja 70-luvuilla rakennetut asunnot – kerrostalot ja pientalot – ovat tulleet peruskorjausikään. Suurin osa nykyisestä tutkimuksesta ja tehtävistä korjaus- ja muutostoimenpiteistä painottuu lähiöiden ja kerrostalojen korjaamiseen. Diplomityössäni tarkastelen vähemmälle huomiolle jääneitä saman aikakauden pientaloja. Tutkimuskohteesta käytän nimitystä matala tyyppitalo.
Matalista tyyppitaloista ei ole olemassa runsaasti tutkimusmateriaalia. Diplomityöni painottuukin tyyppitalojen ominaisuuksien analysointiin sekä talojen syntyyn johtaneiden tapahtumien ja ideologioiden esittelyyn. Aluksi esittelen tyyppitalojen tilanjäsentelyyn tärkeimpiä taustatekijöitä sekä vertailukohtana Suomen tyyppitalojen modernia historiaa. Lähdekirjallisuuden ja 60- ja 70-lukujen Arkkitehtilehtien avulla valotan aikakauden suunnitteluideologioita – konstruktivismia, järjestelmäajattelua, kompaktikaupunki-ideologiaa sekä lähiöajattelua. Lisäksi tyyppitalojen syntyyn ovat vaikuttaneet ajan asuntopolitiikka, voimakas kaupungistuminen sekä teollisen rakentamisen alkaminen.
Matalien tyyppitalojen ominaisuuksien analysointiin sekä tutkimuskohteen rajaamiseen olen käyttänyt pääosin Tampereen rakennusvalvonnan arkistomateriaalia, aikakauden pakettitaloesitteitä, paikalla tehtyjä havaintoja sekä Badermannin 1990 tekemää rakentamistapaohjetta. Olen päätynyt tulokseen, että matalien tyyppitalojen kirjo on monimuotoisempaa kuin aikaisempien tyyppitalojen, eikä tutkimuskohde ole tyyppitalo sanan tiukimmassa määrittelyssä. Matalilla tyyppitaloilla on kuitenkin samanlaisina toistuvia ominaisuuksia, joita analysoimalla olen selvittänyt talojen tyypillisimpiä vahvuuksia ja ongelmakohtia.
Lopuksi olen tutkinut asumisen muutosta lähdekirjallisuuden ja tilastoennusteiden avulla. Asumisen muutokseen vaikuttavat muuttuva väestörakenne, asunto- ja ilmastopolitiikka sekä ihmisten muuttuvat asumisen odotukset. Muutostarpeiden pohjalta olen tyypittänyt asumisen muutoksen strategioita, joita voidaan käyttää matalien tyyppitalojen korjauksessa sekä asuinalueiden täydennysrakentamisessa. Strategioiden pohjalta on toteutettu muutamia esimerkinomaisia, yleisimpiin ongelmiin painottuvia korjausratkaisuja kustannus- ja energialaskelmineen. /Kir11
Matalista tyyppitaloista ei ole olemassa runsaasti tutkimusmateriaalia. Diplomityöni painottuukin tyyppitalojen ominaisuuksien analysointiin sekä talojen syntyyn johtaneiden tapahtumien ja ideologioiden esittelyyn. Aluksi esittelen tyyppitalojen tilanjäsentelyyn tärkeimpiä taustatekijöitä sekä vertailukohtana Suomen tyyppitalojen modernia historiaa. Lähdekirjallisuuden ja 60- ja 70-lukujen Arkkitehtilehtien avulla valotan aikakauden suunnitteluideologioita – konstruktivismia, järjestelmäajattelua, kompaktikaupunki-ideologiaa sekä lähiöajattelua. Lisäksi tyyppitalojen syntyyn ovat vaikuttaneet ajan asuntopolitiikka, voimakas kaupungistuminen sekä teollisen rakentamisen alkaminen.
Matalien tyyppitalojen ominaisuuksien analysointiin sekä tutkimuskohteen rajaamiseen olen käyttänyt pääosin Tampereen rakennusvalvonnan arkistomateriaalia, aikakauden pakettitaloesitteitä, paikalla tehtyjä havaintoja sekä Badermannin 1990 tekemää rakentamistapaohjetta. Olen päätynyt tulokseen, että matalien tyyppitalojen kirjo on monimuotoisempaa kuin aikaisempien tyyppitalojen, eikä tutkimuskohde ole tyyppitalo sanan tiukimmassa määrittelyssä. Matalilla tyyppitaloilla on kuitenkin samanlaisina toistuvia ominaisuuksia, joita analysoimalla olen selvittänyt talojen tyypillisimpiä vahvuuksia ja ongelmakohtia.
Lopuksi olen tutkinut asumisen muutosta lähdekirjallisuuden ja tilastoennusteiden avulla. Asumisen muutokseen vaikuttavat muuttuva väestörakenne, asunto- ja ilmastopolitiikka sekä ihmisten muuttuvat asumisen odotukset. Muutostarpeiden pohjalta olen tyypittänyt asumisen muutoksen strategioita, joita voidaan käyttää matalien tyyppitalojen korjauksessa sekä asuinalueiden täydennysrakentamisessa. Strategioiden pohjalta on toteutettu muutamia esimerkinomaisia, yleisimpiin ongelmiin painottuvia korjausratkaisuja kustannus- ja energialaskelmineen. /Kir11