Tuottavuuden kehittämisen haasteet suomalaisissa organisaatioissa vuonna 2008

Abstract

Tämä diplomityö tehtiin osana Työsuojelurahaston rahoittamaa ”Tuottavuuden kehittäminen Suomessa – haasteet ja tutkimustarpeet” -projektia. Työn tarkoituksena on tuoda esiin tuottavuuden kehittämisen kannalta relevantit yhteiskunnan ja työelämän muutossuunnat lähitulevaisuudessa, sekä tunnistaa mitä haasteita ne aiheuttavat tuottavuuden kehittämiselle suomalaisissa organisaatioissa. Tuottavuuden kehittämisen keinot ja tavoitteet eivät ole ilmeisiä, vaan kehittämisen kenttä näyttäytyy käytännön tasolla hyvin monitahoisena ja jopa ristiriitaisena. Yhteiskunnallisten muutossuuntien hahmottaminen tarjoaa näin ollen yhden näkökulman tunnistaa uusia mahdollisuuksia kehittää tuottavuutta sekä havaita toimintaympäristön asettamia reunaehtoja. Työ pohjaa fenomenologis-hermeneneuttiseen tieteenkäsitykseen ja tutkimusongelmaa lähestytään laadullisen tutkimusotteen kautta. Teoriaosassa määritellään tuottavuus sekä tuodaan esille näkökulmia tuottavuuden kehittämiseen tutkimuskirjallisuuteen pohjaten. Yhteiskunnallisista muutossuunnista luodaan kuvaa tulevaisuusselvitysten pohjalta. Työn empiirinen osuus toteutettiin haastattelemalla joukkoa (N=38) tuottavuusasiantuntijoita. Aineiston analyysiin sovellettiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmiä. Keskeisimmiksi muutossuunniksi tunnistettiin ikääntyminen, globaalin kilpailun kiristyminen ja ilmastonmuutos. Lisäksi muun muassa palveluvaltaistumisen, tietointensiivisyyden lisääntymisen ja jatkuvan muutoksen katsottiin vaikuttavan tuottavuuden kehittämiseen. Tuottavuuden kehittämisestä tulee entistä tärkeämpää, mikä nostaa tuottavuuden seurannan ja analyysin keskiöön. Tuottavuuden kehittämisen haasteet kohdentuvat eritoten aineettoman pääoman hyödyntämiseen, ja parhaiden käytäntöjen löytämiseen työn organisoinnin ja henkilöstöjohtamiskäytäntöjen puolella. Ihmisten motivoiminen ja sitouttaminen, sekä luovuuteen ja uudistumiseen kannustaminen ovat tärkeässä asemassa. Tieto- ja viestintäteknologian tuottavuuspotentiaalin löytäminen vaatii ennen kaikkea organisaatioinnovaatioita: muutoksia toimintatavoissa, kannustimissa, yhteistyössä ja tiedonkulussa. Tiedon tehokkaalla käytöllä, laajojen verkostojen hallinnalla sekä energia- ja materiaalitehokkuudella on tuottavuuden kehittämisen kannalta enenevästi merkitystä. Tuottavuuden rinnalla on tarkasteltava vaikuttavuutta, ja määrällisten tavoitteiden sijaan on oleellisempaa keskittyä laatuun. /Kir09

This thesis is part of a research project called “Productivity improvement in Finland – challenges and research needs for the future” funded by the Finnish Work Environment Fund. The aim of the study is to find the main trends of development in society and work-life that are relevant to the productivity improvement and to identify challenges that these trends create to Finnish organisations that try to improve their productivity. The means and the objectives of the productivity improvement are not obvious; the field of productivity improvement is broad, ambiguous and even conflicting. Charting societal changes offers one viewpoint to identify new opportunities to improve productivity and to recognize limits that operational environment creates. This study is based on phenomenological-hermeneutic approach in the philosophy of science. The research strategy is qualitative. Productivity is defined and perspectives to productivity improvement are brought out in the theory part of the study on the grounds of previous research literature. Trends of development in society and work-life are described on the basis of different foresight reports. The empirical part of the study was implemented by interviewing productivity experts (N=38). Study material was analysed using the methods of qualitative content analysis. Ageing of population, tightening of global competition and climate change were identified as the most essential trends of development. In addition to these also e.g. increase of services, strengthening of information intensiveness and constant change were considered to have an influence on productivity improvement. Productivity improvement becomes more important which will raise productivity monitoring and analysis to central position. Productivity improvement challenges in the future are especially concentrated on exploitation of intangible assets and finding the best practices in organising work and human resource management. Creation of employee engagement and motivation, as well as encouragement to creativeness and renewal are important. Information and communications technology requires organisational innovations: e.g. changes in the ways of work, incentives, co-operation and flow of information. Effective use of information and control over broad networks, as well as efficiency in the use of energy and material are becoming more important. It is important to view effectiveness alongside with productivity, and instead of quantity it is more indispensable to emphasize quality.