Immigration in parliamentary discourse: Critical discourse analysis of British parliamentary debates before and after the general election of 2015
Riihimäki, Jenni (2016)
Riihimäki, Jenni
2016
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in English Language, Literature and Translation
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611072514
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611072514
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin, miten Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentissa puhuttiin eri maahanmuuttajaryhmistä ennen ja jälkeen vuoden 2015 eduskuntavaalien. Tutkimuksen kohteena ovat parlamentin alahuoneen väittelyt noin kaksi kuukautta ennen ja jälkeen vaalien. Tavoitteenani on selvittää millaisia sanoja eri maahanmuuttotermeihin yhdistettiin ja millaisia rooleja eri maahanmuuttajaryhmille väittelyissä annettiin. Tässä tutkimuksessa eritellyt ryhmät ovat maahanmuuttajat (immigrants), turvapaikanhakijat (asylum seekers) ja pakolaiset (refugees).
Vuonna 2015 Eurooppaan saapui poikkeuksellisen suuri määrä pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, mikä herätti paljon keskustelua eri Euroopan maiden maahanmuuttopolitiikoista sekä siitä, kuinka paljon kunkin maan tulisi pakolaisia ottaa ja keille turvapaikka tulisi myöntää. Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa maahanmuutto oli yksi tärkeimmistä teemoista.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat kriittinen diskurssianalyysi ja korpustutkimus, jotka yhdistämällä on mahdollista kriittisesti tutkia suuriakin aineistoja. Kriittisen diskurssianalyysin mallina käytän erityisesti Teun van Dijkin teorioita ja tutkimuksia eliitti- ja rasistisesta diskurssista (1993; 1997; 2000). Korpustutkimuksen ja diskurssianalyysin yhdistämisen teoriapohjana tässä tutkimuksessa käytetään Paul Bakerin (2006) kehittämiä malleja.
Kokoan tutkimuksen aineistosta kaksi korpusta, joita analysoin ja vertailen käyttämällä korpustyökalua. Tutkimuksen analyysiosio on kaksiosainen: ensimmäisessä osassa keskityn maahanmuuttotermien kollokaatteihin, joita analysoidaan siitä näkökulmasta, millaisia merkityksiä ne semanttisen prosodian vuoksi mahdollisesti liittävät tutkittuihin termeihin. Analyysin jälkimmäisessä osassa analysoin maahanmuuttajaryhmiin liitettyjä verbejä, joiden avulla selvitän, millaisissa toimijarooleissa ja millaisen toiminnan kohteena eri ryhmät on väittelyissä esitetty olevan.
Tutkimus osoitti, että eri maahanmuuttajaryhmiä kohdeltiin väittelyissä hyvin eri tavalla. Pakolaisista puhuttiin positiivisimpaan sävyyn, kun taas niin sanotusti vain parempaa elämää hakevista maahanmuuttajista puhuttiin melko negatiiviseen sävyyn. Maahanmuuton kontrolloimisesta ja tulijoiden käsittelystä puhuttiin erityisen paljon.
Vuonna 2015 Eurooppaan saapui poikkeuksellisen suuri määrä pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, mikä herätti paljon keskustelua eri Euroopan maiden maahanmuuttopolitiikoista sekä siitä, kuinka paljon kunkin maan tulisi pakolaisia ottaa ja keille turvapaikka tulisi myöntää. Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa maahanmuutto oli yksi tärkeimmistä teemoista.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat kriittinen diskurssianalyysi ja korpustutkimus, jotka yhdistämällä on mahdollista kriittisesti tutkia suuriakin aineistoja. Kriittisen diskurssianalyysin mallina käytän erityisesti Teun van Dijkin teorioita ja tutkimuksia eliitti- ja rasistisesta diskurssista (1993; 1997; 2000). Korpustutkimuksen ja diskurssianalyysin yhdistämisen teoriapohjana tässä tutkimuksessa käytetään Paul Bakerin (2006) kehittämiä malleja.
Kokoan tutkimuksen aineistosta kaksi korpusta, joita analysoin ja vertailen käyttämällä korpustyökalua. Tutkimuksen analyysiosio on kaksiosainen: ensimmäisessä osassa keskityn maahanmuuttotermien kollokaatteihin, joita analysoidaan siitä näkökulmasta, millaisia merkityksiä ne semanttisen prosodian vuoksi mahdollisesti liittävät tutkittuihin termeihin. Analyysin jälkimmäisessä osassa analysoin maahanmuuttajaryhmiin liitettyjä verbejä, joiden avulla selvitän, millaisissa toimijarooleissa ja millaisen toiminnan kohteena eri ryhmät on väittelyissä esitetty olevan.
Tutkimus osoitti, että eri maahanmuuttajaryhmiä kohdeltiin väittelyissä hyvin eri tavalla. Pakolaisista puhuttiin positiivisimpaan sävyyn, kun taas niin sanotusti vain parempaa elämää hakevista maahanmuuttajista puhuttiin melko negatiiviseen sävyyn. Maahanmuuton kontrolloimisesta ja tulijoiden käsittelystä puhuttiin erityisen paljon.