Auktorisoidun kääntämisen ohjeistuksen käytettävyys. Tarkastelussa Laillisesti pätevien käännösten laatimisohjeet ja niiden toteutuminen käännöksissä
Jäntti, Silja (2016)
2016
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-04
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611072512
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611072512
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa arvioidaan Laillisesti pätevien käännösten laatimisohjeiden (SKTL 2015) käytettävyyttä. Analyysin tavoitteena on tunnistaa ohjeissa ilmeneviä käytettävyysongelmia ja muodostaa ehdotuksia niiden korjaamiseksi. Kansainvälisen asiakirjaliikenteen vilkastumisen ja auktorisoidun kääntäjän vastuun kasvamisen myötä auktorisoidun kääntämisen ohjeistuksen tarkastelu on ajankohtaista. Ohjeiden käytettävyys vaikuttaa kääntäjien työtahdin lisäksi työn lopputulokseen ja sitä kautta laillisesti pätevillä käännöksillä hoidettavien prosessien sujuvuuteen.
Tutkimusaineistoon sisältyy Laillisesti pätevien käännösten laatimisohjeiden lisäksi 23 kääntäjiltä sähköpostitse kerättyä laillisesti pätevää käännöstä lähdeasiakirjoineen kielisuunnissa suomi-saksa ja saksa-suomi. Analyysin ensimmäisessä osassa arvioidaan heuristisesti ohjeiden käytettävyyttä ja käytettävyysongelmien vakavuutta. Ohjeiden käytettävyyden heuristinen arviointi toteutetaan Suojasen ja Tuomisen (2015, 279) ja Purhon (2000) käytettävyysheuristiikkoihin pohjautuvan heuristiikkalistan avulla. Arvioitavia käytettävyyden osa-alueita ovat käyttäjien huomioiminen, luettavuus, johdonmukaisuus, todellisuudenmukaisuus, tiedonhakua tukeva rakenne ja kattavuus. Lisäksi hyödynnetään Nielsenin (1993, 103) käytettävyysongelmien vakavuusluokittelua. Analyysin toisessa osassa arvioidaan ohjeiden toteutumista laillisesti pätevissä käännöksissä vertailemalla käännösratkaisuja ohjeisiin. Vertailun tavoitteena on arvioida, miten kääntäjät soveltavat ohjeita käytännössä ja miten ohjeiden käytettävyys vaikuttaa käännöksiin.
Heuristisen arvioinnin perusteella suurin osa ohjeiden käytettävyysongelmista liittyy tiedonhakua tukevaan rakenteeseen. Merkittäviksi luokitellut ongelmat liittyvät tiedonhakuun, johdonmukaisuuteen ja ohjeiden kattavuuteen muun muassa lakiviittausten kääntämisen osalta. Vähäisiä ongelmia sisältyy kategorioihin johdonmukaisuus, tiedonhakua tukeva rakenne, luettavuus ja kattavuus. Ainoa todellisuudenmukaisuuteen liittyvä käytettävyysongelma on kosmeettinen. Ohjeiden käytettävyyttä voitaisiin parantaa muun muassa lisäämällä dokumentin sisällöllistä ja rakenteellista johdonmukaisuutta sekä tarkentamalla tiettyjen ongelmien käsittelyä lisäohjeiden ja esimerkkien avulla.
Aineiston laillisesti pätevissä käännöksissä esiintyy eriäviä ratkaisuja niiden käännösongelmien osalta, joiden käsittely ohjeissa on monitulkintaista. Toisaalta käännöksissä on poikettu myös selkeistä ohjeista. Osa kääntäjistä vaikuttaa tukeutuneen ohjeisiin vain tietyin osin. Tästä päätellen ohjeiden käytettävyyden parantaminen ei ole ainoa ratkaisu käännösten eroavaisuuden ongelmaan. Ohjeiden kehittäminen tehokkaaksi työkaluksi voi kuitenkin kasvattaa käyttäjäjoukkoa ja tarkentaa ohjeiden noudattamista.
Tutkimusaineistoon sisältyy Laillisesti pätevien käännösten laatimisohjeiden lisäksi 23 kääntäjiltä sähköpostitse kerättyä laillisesti pätevää käännöstä lähdeasiakirjoineen kielisuunnissa suomi-saksa ja saksa-suomi. Analyysin ensimmäisessä osassa arvioidaan heuristisesti ohjeiden käytettävyyttä ja käytettävyysongelmien vakavuutta. Ohjeiden käytettävyyden heuristinen arviointi toteutetaan Suojasen ja Tuomisen (2015, 279) ja Purhon (2000) käytettävyysheuristiikkoihin pohjautuvan heuristiikkalistan avulla. Arvioitavia käytettävyyden osa-alueita ovat käyttäjien huomioiminen, luettavuus, johdonmukaisuus, todellisuudenmukaisuus, tiedonhakua tukeva rakenne ja kattavuus. Lisäksi hyödynnetään Nielsenin (1993, 103) käytettävyysongelmien vakavuusluokittelua. Analyysin toisessa osassa arvioidaan ohjeiden toteutumista laillisesti pätevissä käännöksissä vertailemalla käännösratkaisuja ohjeisiin. Vertailun tavoitteena on arvioida, miten kääntäjät soveltavat ohjeita käytännössä ja miten ohjeiden käytettävyys vaikuttaa käännöksiin.
Heuristisen arvioinnin perusteella suurin osa ohjeiden käytettävyysongelmista liittyy tiedonhakua tukevaan rakenteeseen. Merkittäviksi luokitellut ongelmat liittyvät tiedonhakuun, johdonmukaisuuteen ja ohjeiden kattavuuteen muun muassa lakiviittausten kääntämisen osalta. Vähäisiä ongelmia sisältyy kategorioihin johdonmukaisuus, tiedonhakua tukeva rakenne, luettavuus ja kattavuus. Ainoa todellisuudenmukaisuuteen liittyvä käytettävyysongelma on kosmeettinen. Ohjeiden käytettävyyttä voitaisiin parantaa muun muassa lisäämällä dokumentin sisällöllistä ja rakenteellista johdonmukaisuutta sekä tarkentamalla tiettyjen ongelmien käsittelyä lisäohjeiden ja esimerkkien avulla.
Aineiston laillisesti pätevissä käännöksissä esiintyy eriäviä ratkaisuja niiden käännösongelmien osalta, joiden käsittely ohjeissa on monitulkintaista. Toisaalta käännöksissä on poikettu myös selkeistä ohjeista. Osa kääntäjistä vaikuttaa tukeutuneen ohjeisiin vain tietyin osin. Tästä päätellen ohjeiden käytettävyyden parantaminen ei ole ainoa ratkaisu käännösten eroavaisuuden ongelmaan. Ohjeiden kehittäminen tehokkaaksi työkaluksi voi kuitenkin kasvattaa käyttäjäjoukkoa ja tarkentaa ohjeiden noudattamista.