Relationaalinen kontrolli esimiehen ja alaisen välisessä vuorovaikutuksessa
Juvonen, Jenni (2016)
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611032497
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611032497
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa lähestyttiin esimies-alaiskeskusteluja ja niissä ilmenevää vuorovaikutusta relationaalisen kontrollin näkökulmasta. Esimiehen ja alaisen välisen vuorovaikutuksen tiedetään olevan merkittävä tekijä organisaation toiminnassa ja se on aiemmassa tutkimuksessa yhdistetty muun muassa työtyytyväisyyteen (Gerstner & Day 1997; Richmond & McCroskey 2000) ja organisaation toimintaan (Men 2014; Bisel, Messersmith & Kelley 2012). Aiheen tutkimus on kuitenkin perinteisesti keskittynyt pelkästään joko esimiesten tai alaisten toimintaan. Sen sijaan relationaalisen kontrollin teoria käsittelee vuorovaikutusta molempien osapuolten näkökulmasta ja jaottelee jokaisen puheenvuoron sen perusteella, onko se kontrollia ottava (↑), luovuttava (↓) vai kontrollin suhteen neutraali (→). Tutkielman aineiston muodostaa 14 esimies-alaisparin käymää tavoitekeskustelua, joissa esimies antaa alaiselle palautetta tämän työsuoriutumisesta.
Tutkielmalla oli itse vuorovaikutuksen analysoinnin lisäksi myös teoreettinen tavoite, ja yhdellä tutkimuskysymyksistä pyrittiin laatimaan relationaalisen kontrollin koodausjärjestelmä, joka on erityisen soveltuva juuri esimies-alaiskeskusteluihin. Koodattua aineistoa analysoitiin tilastollisin menetelmin, erityisesti Markovin ketjujen avulla.
Analyysin perusteella voidaan todeta, että esimies-alaiskeskusteluille tyypillistä on molemminpuolinen neutraalius, erityisesti pitkien kontrolliltaan neutraalien puheenvuorojen ketjut, ja tasapuolinen komplementaarisuus, eli kontrollia ottavien ja luovuttavien puheenvuorojen vaihtelu. Esimiehen ja alaisen välillä löytyi myös eroa kontrollin käytössä esimiehet käyttävät huomattavasti enemmän kontrollia ottavia ja jonkin verran enemmän kontrollia luovuttavia puheenvuoroja. Alaiselle tyypillisempää on neutraalius. Alaiset myös ovat esimiestä passiivisempia ja heidän toimintansa riippuu enemmän esimiehen toiminnasta kuin toisin päin.
Abstract
The focus of this study is the interaction between supervisors and employees from the perspective of relational control. Supervisor-employee communication is an important organisational factor that has been previously linked to job satisfaction (Gerstner & Day 1997; Richmond & McCroskey 2000), organisational learning (Bisel, Messersmith & Kelley 2012) and the employee-organisation relationship (Men 2014), among other variables. However, research in this area has traditionally centred only on the behaviour of either supervisors or employees. In contrast, the theory of relational control considers communication from the perspective of both participants and classifies each speech act based on whether it seeks to take control (↑), relinquish control (↓) or neutralise control (→). The data set of this study is comprised of 14 conversations by supervisor-employee dyads. The context of the conversations is that of performance appraisal, and one objective of the conversations is for the employee to receive feedback on their recent performance.
In addition to learning more about interaction in the context of the supervisor-employee relationship, one of the objectives of this study was theoretical in nature. The aim was to formulate a relational control coding scheme that is particularly suitable for coding supervisor-employee conversations. The coded data was analysed statistically, the main method being Markov chains.
Based on the statistical analysis, the typical characteristics of supervisor-employee conversations are mutual neutrality, especially in the form of long chains of neutral (→) speech acts, and mutual complementarity, or the alternation between one-up (↑) and one- down (↓) messages. Differences between the supervisors and the employees were also discovered supervisors were significantly more likely to use one-up messages and slightly more likely to use one-down messages than the employee. The employees' behaviour was more characteristically neutral, passive, and their actions were more dependent on the antecedent actions of the supervisor than vice versa.
Tutkielmalla oli itse vuorovaikutuksen analysoinnin lisäksi myös teoreettinen tavoite, ja yhdellä tutkimuskysymyksistä pyrittiin laatimaan relationaalisen kontrollin koodausjärjestelmä, joka on erityisen soveltuva juuri esimies-alaiskeskusteluihin. Koodattua aineistoa analysoitiin tilastollisin menetelmin, erityisesti Markovin ketjujen avulla.
Analyysin perusteella voidaan todeta, että esimies-alaiskeskusteluille tyypillistä on molemminpuolinen neutraalius, erityisesti pitkien kontrolliltaan neutraalien puheenvuorojen ketjut, ja tasapuolinen komplementaarisuus, eli kontrollia ottavien ja luovuttavien puheenvuorojen vaihtelu. Esimiehen ja alaisen välillä löytyi myös eroa kontrollin käytössä esimiehet käyttävät huomattavasti enemmän kontrollia ottavia ja jonkin verran enemmän kontrollia luovuttavia puheenvuoroja. Alaiselle tyypillisempää on neutraalius. Alaiset myös ovat esimiestä passiivisempia ja heidän toimintansa riippuu enemmän esimiehen toiminnasta kuin toisin päin.
Abstract
The focus of this study is the interaction between supervisors and employees from the perspective of relational control. Supervisor-employee communication is an important organisational factor that has been previously linked to job satisfaction (Gerstner & Day 1997; Richmond & McCroskey 2000), organisational learning (Bisel, Messersmith & Kelley 2012) and the employee-organisation relationship (Men 2014), among other variables. However, research in this area has traditionally centred only on the behaviour of either supervisors or employees. In contrast, the theory of relational control considers communication from the perspective of both participants and classifies each speech act based on whether it seeks to take control (↑), relinquish control (↓) or neutralise control (→). The data set of this study is comprised of 14 conversations by supervisor-employee dyads. The context of the conversations is that of performance appraisal, and one objective of the conversations is for the employee to receive feedback on their recent performance.
In addition to learning more about interaction in the context of the supervisor-employee relationship, one of the objectives of this study was theoretical in nature. The aim was to formulate a relational control coding scheme that is particularly suitable for coding supervisor-employee conversations. The coded data was analysed statistically, the main method being Markov chains.
Based on the statistical analysis, the typical characteristics of supervisor-employee conversations are mutual neutrality, especially in the form of long chains of neutral (→) speech acts, and mutual complementarity, or the alternation between one-up (↑) and one- down (↓) messages. Differences between the supervisors and the employees were also discovered supervisors were significantly more likely to use one-up messages and slightly more likely to use one-down messages than the employee. The employees' behaviour was more characteristically neutral, passive, and their actions were more dependent on the antecedent actions of the supervisor than vice versa.