Pallokentästä hybridistadioniksi - Kehysanalyyttinen näkökulma Tammelan stadionin suunnitteluhankkeeseen
Tuominen, Jaakko (2016)
Tuominen, Jaakko
2016
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-10-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611012486
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611012486
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee Tammelan stadionsuunnitteluhanketta ja sitä ympäröivää julkista keskustelua. Tutkielmassa selvitetään, minkälaisia keskustelukehyksiä Tammelan stadionhankkeen ympärille on syntynyt, ja miten kyseisissä keskustelukehyksissä esiintyy luottamus kaupunkisuunnitteluun.
Urheilun tilat ovat muuttuneet yksinkertaisista urheilukentistä huippumoderneiksi areenoiksi, joissa kulutus, turvallisuus ja valvonta ovat keskeisiä elementtejä. Urheilupaikkarakentamisen näkökulmasta keskeinen kysymys on, että miksi usein taloudellisesti kannattamattomia urheilustadioneita ja -areenoita rakennetaan julkisin varoin. Mitä laajempia stadionhankkeen luomat haitat ovat, sitä tärkeämpi merkitys luottamuksen rakentamisella on. Luottamuksen rakentuminen on monitasoinen prosessi, joka tulee huomioida sekä ideologisella, institutionaalisella ja henkilökohtaisella tasolla.
Tutkielma on tapaustutkimus Tammelan stadionsuunnitteluhankkeesta ja se on toteutettu haastattelemalla kuutta hankkeeseen osallistunutta henkilöä. Lisäksi tausta-aineistona on käytetty Tammelan stadionin kaavaluonnosta (Kaava 8570), aiheeseen liittyviä uutisartikkeleita (2010 2016) sekä osallistuvaa havainnointia. Tutkimuksen haastatteluaineisto on analysoitu teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä, jonka jälkeen analyysiä on jatkettu kehysanalyyttisin menetelmin.
Tutkielman tulokset osoittavat, että Tammelan stadionsuunnittelua koskeva julkinen keskustelu on jakaantunut kolmeen kehykseen: urheilu-, kaupunkikehitys- ja naapurustokehys. Keskeisimmät kiistat koskevat haittojen jakaantumista, stadionin monikäyttöisyyttä ja luottamuksen rakentumista. Hankkeessa on pyritty luomaan luottamusta kaupunkisuunnitteluun, mutta sen käytännön vaikutukset ovat olleet ristiriitaisia. Laajempi ymmärrys monikerroksisen luottamuksen tasoista, erilaisten luottamusta rakentavien menetelmien tunnistaminen ja käyttö, saattaisivat lieventää epäluottamusta Tammelan stadionsuunnitteluhankkeessa.
Abstract
This case study examines the public frames surrounding the Tammela sports stadium project, specifically whether discourse frames reflect trust in urban planning.
Today, simple playing fields have evolved into modern arenas, central elements of which are designed to facilitate consumption, security and surveillance. An important issue in urban planning is whether these stadiums should be publicly funded despite lacking financial profit. Often, costs and benefits are unevenly distributed geographically. The importance of trust in planning grows with rising project costs. Building trust can be seen as a multilayered process, which becomes relevant on ideological, as well as on institutional and interpersonal levels.
In this case study, the processes and projects in connection with the Tammela sports stadium were examined with special attention to their specific socio-spatial context. Six focused interviews with individuals involved in the project were conducted and analyzed using theory based content analysis and frame analysis. Additionally, research included the stadiums building plan, the surrounding media coverage (2010-2016), as well as participant observation.
The case study shows that the public discourse surrounding the Tammela sports stadium project can be subdivided into three discourse frames, which provide deeper understanding of this multidisciplinary project: sports, urban development and neighbourhood. Trust has been built in several ways. A broader understanding of the multilayered model of trust and different trust building strategies, may help decrease skepticism towards the Tammela sports stadium project and counter lack of trust in urban planning.
Urheilun tilat ovat muuttuneet yksinkertaisista urheilukentistä huippumoderneiksi areenoiksi, joissa kulutus, turvallisuus ja valvonta ovat keskeisiä elementtejä. Urheilupaikkarakentamisen näkökulmasta keskeinen kysymys on, että miksi usein taloudellisesti kannattamattomia urheilustadioneita ja -areenoita rakennetaan julkisin varoin. Mitä laajempia stadionhankkeen luomat haitat ovat, sitä tärkeämpi merkitys luottamuksen rakentamisella on. Luottamuksen rakentuminen on monitasoinen prosessi, joka tulee huomioida sekä ideologisella, institutionaalisella ja henkilökohtaisella tasolla.
Tutkielma on tapaustutkimus Tammelan stadionsuunnitteluhankkeesta ja se on toteutettu haastattelemalla kuutta hankkeeseen osallistunutta henkilöä. Lisäksi tausta-aineistona on käytetty Tammelan stadionin kaavaluonnosta (Kaava 8570), aiheeseen liittyviä uutisartikkeleita (2010 2016) sekä osallistuvaa havainnointia. Tutkimuksen haastatteluaineisto on analysoitu teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä, jonka jälkeen analyysiä on jatkettu kehysanalyyttisin menetelmin.
Tutkielman tulokset osoittavat, että Tammelan stadionsuunnittelua koskeva julkinen keskustelu on jakaantunut kolmeen kehykseen: urheilu-, kaupunkikehitys- ja naapurustokehys. Keskeisimmät kiistat koskevat haittojen jakaantumista, stadionin monikäyttöisyyttä ja luottamuksen rakentumista. Hankkeessa on pyritty luomaan luottamusta kaupunkisuunnitteluun, mutta sen käytännön vaikutukset ovat olleet ristiriitaisia. Laajempi ymmärrys monikerroksisen luottamuksen tasoista, erilaisten luottamusta rakentavien menetelmien tunnistaminen ja käyttö, saattaisivat lieventää epäluottamusta Tammelan stadionsuunnitteluhankkeessa.
Abstract
This case study examines the public frames surrounding the Tammela sports stadium project, specifically whether discourse frames reflect trust in urban planning.
Today, simple playing fields have evolved into modern arenas, central elements of which are designed to facilitate consumption, security and surveillance. An important issue in urban planning is whether these stadiums should be publicly funded despite lacking financial profit. Often, costs and benefits are unevenly distributed geographically. The importance of trust in planning grows with rising project costs. Building trust can be seen as a multilayered process, which becomes relevant on ideological, as well as on institutional and interpersonal levels.
In this case study, the processes and projects in connection with the Tammela sports stadium were examined with special attention to their specific socio-spatial context. Six focused interviews with individuals involved in the project were conducted and analyzed using theory based content analysis and frame analysis. Additionally, research included the stadiums building plan, the surrounding media coverage (2010-2016), as well as participant observation.
The case study shows that the public discourse surrounding the Tammela sports stadium project can be subdivided into three discourse frames, which provide deeper understanding of this multidisciplinary project: sports, urban development and neighbourhood. Trust has been built in several ways. A broader understanding of the multilayered model of trust and different trust building strategies, may help decrease skepticism towards the Tammela sports stadium project and counter lack of trust in urban planning.