Eleiden kierrättäminen aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon oppitunneilla
Jurvela, Terhi (2016)
2016
Suomen kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-10-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201610312476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201610312476
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa analysoidaan, millaisia funktioita eleillä ja niiden kierrättämisellä on aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon oppitunneilla. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1. Minkälaisessa sekventiaalisessa kontekstissa osapuolet kierrättävät toistensa käyttämiä eleitä?
2. Mitä eleiden kierrättämisellä tehdään?
3. Miten eleet toimivat yhdessä muiden vuorovaikutusresurssien kanssa osana multimodaalista vuorovaikutusta?
Luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen käytön ja oppimisen kysymyksiä on tutkittu vasta vähän. Tutkimusta näistä kysymyksistä kuitenkin tarvitaan, koska luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajia on koko ajan enemmän ja heidän koulutustaan on tarpeen kehittää.
Tutkimusta motivoi käsitys kielenoppimisen vuorovaikutuksellisesta luonteesta sekä siitä, että kohderyhmän vuorovaikutuskäyttäytymistä koskeva tieto voi auttaa kehittämään luku- ja kirjoitustaidon koulutukseen tarkoituksenmukaisia pedagogisia toimintamalleja. Tutkimus sijoittuu keskustelunanalyyttiseen viitekehykseen, ja tutkimusmenetelmänä on multimodaalinen vuorovaikutusanalyysi. Vuorovaikutusta analysoidaan osallistujalähtöisesti vuoro kerrallaan rakentuvana yhteistoimintana meneillään olevan toiminnan kontekstissa. Keskeistä on yhteisymmärryksen rakentuminen ja se, miten osallistujat osoittavat ymmärryksensä siitä, mitä on tapahtumassa. Vuorovaikutusresurssit, kuten puhe, eleet, objektit ja materiaalinen vuorovaikutusympäristö ymmärretään tutkimuksessa lähtökohtaisesti samanarvoisiksi. Resurssit voivat olla tilanteissa läsnä potentiaalisesti relevantteina samanaikaisesti. Osallistujien toiminta ratkaisee, mitkä resurssit nousevat keskiöön tai painuvat taka-alalle.
Tutkimusaineisto on kuvattu kesällä 2015 aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon oppitunneilla, ja se on laajuudeltaan 165 minuuttia. Aineisto on litteroitu siten, että litteraateista näkyvät osallistujien puhe, sävelkulku, tauot, puhenopeus, äänen voimakkuus, nauru, osallistujien katseen suunta ja eleet, päällekkäisyydet sekä osallistujien kulloinkin relevanteiksi osoittamat vuorovaikutusympäristön materiaaliset resurssit. Analyysi on rajattu esimerkkeihin, joissa osallistujat kierrättävät toistensa käyttämiä osoittavia tai kuvaavia eleitä.
Analyysi osoittaa, että osallistujat kierrättävät eleitä ratkaistessaan tehtävänantojen ymmärtämiseen liittyviä ongelmia, ilmaistessaan ja perustellessaan mielipiteitään sekä kommentoidessaan lukemistoimintaan liittyviä ongelmia. Tuloksissa korostuu materiaalisen ympäristön vaikutus vuorovaikutukseen sekä resurssien tiivis yhteistoiminta. Keskeinen havainto on, että kielelliset valinnat vaikuttavat siihen, miten osapuolet havaitsevat ja jäsentävät muita vuorovaikutuksessa käytettäviä resursseja, ja että muiden resurssien käyttö voi vaikuttaa osapuolten kielelliseen toimintaan.
1. Minkälaisessa sekventiaalisessa kontekstissa osapuolet kierrättävät toistensa käyttämiä eleitä?
2. Mitä eleiden kierrättämisellä tehdään?
3. Miten eleet toimivat yhdessä muiden vuorovaikutusresurssien kanssa osana multimodaalista vuorovaikutusta?
Luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen käytön ja oppimisen kysymyksiä on tutkittu vasta vähän. Tutkimusta näistä kysymyksistä kuitenkin tarvitaan, koska luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajia on koko ajan enemmän ja heidän koulutustaan on tarpeen kehittää.
Tutkimusta motivoi käsitys kielenoppimisen vuorovaikutuksellisesta luonteesta sekä siitä, että kohderyhmän vuorovaikutuskäyttäytymistä koskeva tieto voi auttaa kehittämään luku- ja kirjoitustaidon koulutukseen tarkoituksenmukaisia pedagogisia toimintamalleja. Tutkimus sijoittuu keskustelunanalyyttiseen viitekehykseen, ja tutkimusmenetelmänä on multimodaalinen vuorovaikutusanalyysi. Vuorovaikutusta analysoidaan osallistujalähtöisesti vuoro kerrallaan rakentuvana yhteistoimintana meneillään olevan toiminnan kontekstissa. Keskeistä on yhteisymmärryksen rakentuminen ja se, miten osallistujat osoittavat ymmärryksensä siitä, mitä on tapahtumassa. Vuorovaikutusresurssit, kuten puhe, eleet, objektit ja materiaalinen vuorovaikutusympäristö ymmärretään tutkimuksessa lähtökohtaisesti samanarvoisiksi. Resurssit voivat olla tilanteissa läsnä potentiaalisesti relevantteina samanaikaisesti. Osallistujien toiminta ratkaisee, mitkä resurssit nousevat keskiöön tai painuvat taka-alalle.
Tutkimusaineisto on kuvattu kesällä 2015 aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon oppitunneilla, ja se on laajuudeltaan 165 minuuttia. Aineisto on litteroitu siten, että litteraateista näkyvät osallistujien puhe, sävelkulku, tauot, puhenopeus, äänen voimakkuus, nauru, osallistujien katseen suunta ja eleet, päällekkäisyydet sekä osallistujien kulloinkin relevanteiksi osoittamat vuorovaikutusympäristön materiaaliset resurssit. Analyysi on rajattu esimerkkeihin, joissa osallistujat kierrättävät toistensa käyttämiä osoittavia tai kuvaavia eleitä.
Analyysi osoittaa, että osallistujat kierrättävät eleitä ratkaistessaan tehtävänantojen ymmärtämiseen liittyviä ongelmia, ilmaistessaan ja perustellessaan mielipiteitään sekä kommentoidessaan lukemistoimintaan liittyviä ongelmia. Tuloksissa korostuu materiaalisen ympäristön vaikutus vuorovaikutukseen sekä resurssien tiivis yhteistoiminta. Keskeinen havainto on, että kielelliset valinnat vaikuttavat siihen, miten osapuolet havaitsevat ja jäsentävät muita vuorovaikutuksessa käytettäviä resursseja, ja että muiden resurssien käyttö voi vaikuttaa osapuolten kielelliseen toimintaan.