Työn vaatimusten yhteys työasioiden vatvomiseen vapaa-ajalla: voimavarojen suojaava merkitys
Zeiler, Siiri (2016)
Zeiler, Siiri
2016
Psykologian tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-10-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201610282474
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201610282474
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko työn kognitiiviset vaatimukset, emotionaaliset vaatimukset ja aikapaineet eri tavoin yhteydessä työasioiden kognitiiviseen ja affektiiviseen vatvomiseen. Lisäksi tutkittiin kahden voimavaratekijän, ammatillisen itsetunnon ja sosiaalisen tuen, yhteyttä kumpaankin vatvomisen muotoon sekä niiden mahdollisuutta toimia vatvomiselta suojaavina tekijöinä silloin, kun työn vaatimuksia esiintyy paljon. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui ponnistelujen ja palautumisen malliin, voimavarojen säilyttämisen teoriaan sekä työn vaatimusten ja voimavarojen malliin. Tutkimus on ensimmäinen laatuaan, sillä työasioiden vatvomisen eri muodoille altistavia ja niiltä suojaavia työn ja yksilön piirteitä ei ole aikaisemmin vertailtu. Aihe on tärkeä, koska erityisesti työasioiden affektiivisen muodon on havaittu olevan yhteydessä heikompaan hyvinvointiin.
Tutkimus toteutettiin osana "Työkuormituksesta palautuminen: työ- ja ympäristöpsykologisten näkokulmien yhdistäminen" -tutkimushanketta. Aineisto on peräisin kyselystä, joka toteutettiin keväällä 2013. Tutkimuksen vastausprosentti oli 37 %, ja kyselyyn vastasi yhteensä 1176 henkilöä. Vastaajien keski-ikä oli 46,9 vuotta, ja 60 % heistä oli naisia. Tutkittavista 41 % oli ammattiasemaltaan työntekijöitä tai alempia toimihenkilöitä ja 59 % ylempiä toimihenkilöitä tai korkeaa johtotasoa.
Tutkimuskysymyksiä tarkasteltiin hierarkkisella regressioanalyysillä. Tulosten mukaan kaikki kolme työn vaatimusta olivat positiivisesti yhteydessä työasioiden kognitiiviseen vatvomiseen ja aikapaineet sekä emotionaaliset vaatimukset työasioiden affektiiviseen vatvomiseen. Hyvä ammatillinen itsetunto ja työssä koettu sosiaalinen tuki olivat negatiivisessa yhteydessä työasioiden affektiiviseen vatvomiseen, mutta eivät kognitiiviseen vatvomiseen. Työn vaatimusten ja vatvomisen eri muotojen välisiä yhteyksiä muuntavia vaikutuksia löytyi yksi: työn kognitiivisten vaatimusten ja affektiivisen vatvomisen välillä oli positiivinen yhteys ainoastaan niillä työntekijöillä, joiden ammatillinen itsetunto oli heikko.
Tulokset tukevat aiempaan tutkimukseen perustuvaa käsitystä siitä, että kognitiivinen ja affektiivinen vatvominen ovat toisistaan erillisiä käsitteitä, sillä työhön liittyvät vaatimus- ja voimavaratekijät näyttivät olevan eri tavoin yhteydessä vatvomisen eri muotoihin. Vaikuttaa myös siltä, että korkeiksi kasvaneet työn vaatimukset altistavat vatvomiselle, eli vaikeuttavat psyykkistä työstä irrottautumista, ja voivat tätä kautta heikentää työn kuormituksesta palautumista. Lisäksi löytyi alustavaa tukea sille, että korkea ammatillinen itsetunto voi suojata työntekijää työasioiden affektiiviselta eli tunnepitoiselta vatvomiselta kognitiivisesti vaativassa työssä. Pitkittäistutkimukset ovat kuitenkin tarpeen, jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä vaatimusten, voimavarojen ja vatvomisen välisistä syy-seuraussuhteista.
Tutkimus toteutettiin osana "Työkuormituksesta palautuminen: työ- ja ympäristöpsykologisten näkokulmien yhdistäminen" -tutkimushanketta. Aineisto on peräisin kyselystä, joka toteutettiin keväällä 2013. Tutkimuksen vastausprosentti oli 37 %, ja kyselyyn vastasi yhteensä 1176 henkilöä. Vastaajien keski-ikä oli 46,9 vuotta, ja 60 % heistä oli naisia. Tutkittavista 41 % oli ammattiasemaltaan työntekijöitä tai alempia toimihenkilöitä ja 59 % ylempiä toimihenkilöitä tai korkeaa johtotasoa.
Tutkimuskysymyksiä tarkasteltiin hierarkkisella regressioanalyysillä. Tulosten mukaan kaikki kolme työn vaatimusta olivat positiivisesti yhteydessä työasioiden kognitiiviseen vatvomiseen ja aikapaineet sekä emotionaaliset vaatimukset työasioiden affektiiviseen vatvomiseen. Hyvä ammatillinen itsetunto ja työssä koettu sosiaalinen tuki olivat negatiivisessa yhteydessä työasioiden affektiiviseen vatvomiseen, mutta eivät kognitiiviseen vatvomiseen. Työn vaatimusten ja vatvomisen eri muotojen välisiä yhteyksiä muuntavia vaikutuksia löytyi yksi: työn kognitiivisten vaatimusten ja affektiivisen vatvomisen välillä oli positiivinen yhteys ainoastaan niillä työntekijöillä, joiden ammatillinen itsetunto oli heikko.
Tulokset tukevat aiempaan tutkimukseen perustuvaa käsitystä siitä, että kognitiivinen ja affektiivinen vatvominen ovat toisistaan erillisiä käsitteitä, sillä työhön liittyvät vaatimus- ja voimavaratekijät näyttivät olevan eri tavoin yhteydessä vatvomisen eri muotoihin. Vaikuttaa myös siltä, että korkeiksi kasvaneet työn vaatimukset altistavat vatvomiselle, eli vaikeuttavat psyykkistä työstä irrottautumista, ja voivat tätä kautta heikentää työn kuormituksesta palautumista. Lisäksi löytyi alustavaa tukea sille, että korkea ammatillinen itsetunto voi suojata työntekijää työasioiden affektiiviselta eli tunnepitoiselta vatvomiselta kognitiivisesti vaativassa työssä. Pitkittäistutkimukset ovat kuitenkin tarpeen, jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä vaatimusten, voimavarojen ja vatvomisen välisistä syy-seuraussuhteista.