Nurses’ occupational stress in primary health care. Evaluated in connection to organizational social context

Abstract

Stress is one of the most severe occupational risks among nurses working in different health care settings, as well for nurses working in primary health care. Most frequently nurses experience stress when they have a heavy workload, experience conflict with supervisors and staff, or undertake work with high emotional demands. Furthermore, researchers have found potential relationships that exist between stress and the organizational social context (i.e. the organizational culture, organizational climate and morale). The purpose of this study was to describe and evaluate nurses experienced stress and its connections with the organizational social contexts in primary health care. The ultimate goal was to add knowledge that may reveal ways of developing organizational culture and climate, so as to protect nurses from stress.

A cross-sectional descriptive study was conducted to offer an empirical representation of nurses’ experienced stress, their organizational culture and climate, and their morale. The Expanded Nursing Stress Scale (ENSS) and the Organizational Social Context (OSC) measurement system were used in this study. Data was collected between August 2009 and January 2010 in one Lithuanian county. In total, 187 nurses completed the ENSS and 344 health care professionals (including nurses) completed the OSC questionnaire. Health care professionals (nurses, physicians and others) from 29 teams in 18 primary health care centers participated in this study.

Nurses working in primary health care experienced stress related to situations when facing death and dying, and when experiencing conflicts with physicians, and when dealing with patients and their families. Older nurses and nurses with longer work experience reported intensive levels of stress in conflict situations with physicians. Nurses working with younger patients experienced higher levels of stress than those working with adult patients.

The investigation of experienced stress among nursing teams shows that stress is relative to the team. The effect of team size is moderate, and the background factors of the teams had little association with the sub-areas of stress. Workload was the factor that tended to cause more stress in larger teams. At the nurses’ team level, a strong positive correlation was found between all of the stress subcategories investigated, except for that of ‘discrimination’. Different teams followed different stress profiles, but based on their common features, various clusters were identified which should be of interest to nursing management.

The social context (organizational culture, organizational climate and morale) varied, depending on the view point of different health care professionals. Different organizational cultures, climates and levels of morale existed at both team and organizational levels. Significant differences between teams were found in their culture rigidity and resistance. At an organizational level, significant variations were found in culture rigidity, resistance and proficiency. Climate differed at team and organizational levels in regard to stress and functionality.

The relationship between organizational culture, organizational climate and nurses’ experienced stress in primary health care centers differed across primary health care teams. Nurses’ stress significantly correlated with a resistant organizational culture and with climate functionality. Nurses working in teams with a resistant organizational culture experienced stress in situations when they had problems with their supervisors, difficult situations with patients and their families, and when they experienced conflicts with physicians. When the climate functionality among team members was low, nurses experienced stress in situations involving problems with their peers and supervisors, and in situations where difficulty was created by some form of inadequate preparation.

The results of this study on nurses’ experienced stress in primary health care may help to identify problems, and to also find ways to protect nurses from stress. Managers should be aware of the variation in experienced stress among nurses who work in different teams, and should also recognize the different social contexts in which teams work in order to identify fixable problems, decrease nurses’ experienced stress, and to promote evidence-based practices which relate to this important area. An evaluation of the organizational culture and climate in primary health care increases our knowledge of the organizational factors that contribute to performance in the field of nursing.

Stressi on yksi vakavimmista työhön liittyvistä riskeistä eri terveydenhuoltoalan konteksteissa työskentelevillä hoitajilla, kuten myös perusterveydenhuollossa työskentelevillä hoitajilla. Useimmiten hoitajat kokivat stressiä johtuen työmäärästä, johtamisesta, konflikteista sekä johtajien että henkilökunnan kanssa ja emotionaalisista vaatimuksista johtuen. Lisäksi tutkijat ovat yrittäneet löytää selitystä mahdollisesta stressin ja organisaation sosiaalisen kontekstin (organisaatiokulttuuri, organisaatioilmapiiri ja moraali) välisestä yhteydestä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja arvioida hoitajien kokemaa stressiä ja sen yhteyttä sosiaaliseen kontekstiin perusterveydenhuollossa. Perimmäinen tavoite oli lisätä tietoa, jotta löydettäisiin keinoja organisaatiokulttuurin ja ilmapiirin kehittämiseksi hoitajien stressin ehkäisemiseksi.

Empiirinen kuvaileva poikkileikkaustutkimus tehtiin hoitajien kokemasta stressistä, organisaation kulttuurista ja ilmapiiristä sekä moraalista. Aineisto kerättiin Liettuassa, yhdessä maakunnassa elokuusta 2009 tammikuuhun 2010. Aineisto kerättiin kahdella mittarilla: Expanded Nursing Stress Scale (ENSS) ja Organizational Social Context (OSC) -mittari. Yhteensä 187 hoitajaa vastasi hoitajien stressiä mittaavaan mittariin (ENSS) ja 344 terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluvaa (mukaan lukien hoitajat) vastasivat sosiaalista kontekstia (OSC) mittaavaan mittariin. Terveydenhuoltohenkilöstö (hoitajat, lääkärit ja muut) yhteensä 29 tiimistä, jotka olivat 18 terveyskeskuksesta (primary health care centers) osallistui tähän tutkimukseen.

Perusterveydenhuollossa työskentelevät hoitajat kokivat stressiä tilanteessa, jolloin he kohtasivat potilaiden kuoleman ja kun heillä oli konflikteja lääkäreiden, potilaiden ja heidän perheidensä kanssa. Vanhemmat ja pidemmän työkokemuksen omaavat hoitajat raportoivat intensiivisestä stressistä lääkäreiden kanssa olevissa stressitilanteissa. Nuorempien potilaiden parissa työskentelevät hoitajat kokivat enemmän stressiä kuin ne, jotka työskentelivät aikuispotilaiden kanssa.

Kokemusta stressistä hoitajatiimissä tutkittaessa havaittiin sen vaihtelevan tiimeittäin. Tiimin koon merkitys on kohtalainen. Tiimiä koskevien taustatekijöiden yhteys stressin osa-alueisiin oli pieni. Työmäärä näytti aiheuttavan enemmän stressiä isommissa tiimeissä. Hoitajien tiimien tasolla löydettiin vahva positiivinen korrelaatio kaikkien tutkittujen stressin osa-alueiden välillä lukuun ottamatta syrjintää. Eri tiimeillä oli erilaisia profiileja stressin osalta, mutta yhteneväisyyksien mukaan erilaisia ryhmiä oli tunnistettavissa mikä johtajien tulisi havaita.

Sosiaalinen konteksti (organisaatiokulttuuri, organisaatioilmapiiri ja moraali) vaihtelivat terveydenhuoltohenkilöstön näkökulmasta. Erilaisia organisaatiokulttuureja, ilmapiirejä ja moraalin tasoja oli sekä tiimitasolla että organisaatiotasolla. Merkittäviä tiimien välisiä eroja oli kulttuurin joustamattomuuden ja vastarinnan suhteen. Organisaatiotasolla löydettiin merkittäviä vaihteluita kulttuurin joustamattomuuden, vastarinnan ja pätevyyden suhteen. Ilmapiiri vaihteli sekä tiimi- että organisaatiotasolla sekä stressin että funktionaalisuuden osalta.

Organisaatiokulttuurin, ilmapiirin ja hoitajien kokeman stressin yhteys perusterveydenhuollossa erosi yli tiimien. Hoitajien kokema stressi korreloi tilastollisesti merkitsevästi kestävän organisaatiokulttuurin ja ilmapiirin funktionaalisuuden kanssa. Hoitajat, jotka työskentelivät tiimeissä, joiden organisaatiokulttuuria leimasi pätevyys kokivat stressiä tilanteissa, jolloin heillä oli ongelmia johtajien kanssa, tilanteissa potilaiden ja perheiden kanssa ja konflikteissa lääkäreiden kanssa. Kun ilmapiirin funktionaalisuus tiimissä oli matala, hoitajat kokivat stressiä tilanteissa, jolloin heillä oli ongelmia ikätovereiden ja johtajien kanssa ja kun valmistautuminen oli ollut riittämätöntä.

Tulokset hoitajien kokemasta stressistä perusterveydenhuollossa auttanee tunnistamaan ongelmia ja löytämään keinoja hoitajien stressin ennaltaehkäisemiseksi. Johtajien tulisi olla tietoisia hoitajien kokeman stressin vaihteluista eri tiimeissä ja heidän tulisi tunnistaa erilaiset sosiaaliset kontekstit missä tiimit työskentelevät, jotta he voivat tunnistaa ratkaistavissa olevat ongelmat ja vähentää hoitajien kokemaa stressiä ja edistää näyttöön perustuvia käytäntöjä. Perusterveydenhuollon organisaatiokulttuurin ja organisaatioilmapiirin arviointi lisää tietoamme organisatorista tekijöistä, jotka myötävaikuttavat suuressa määrin hoitotyön alueella.