Terveys pelissä : Nuorten rahapelaamisen yhteys riskikäyttäytymiseen

Abstract

Suomalaisille rahapelaamisesta on tullut arkinen tapa viettää vapaa-aikaa. Myös nuoret pelaavat, vaikka rahapelaaminen on lain mukaan kiellettyä alle 18-vuotiailta. Suomalaisten rahapelaamista selvittäneen tutkimuksen mukaan jopa 37 prosenttia 15–17-vuotiaista vastaajista oli pelannut jotakin rahapeliä viimeisen 12 kuukauden aikana. Rahapelaaminen onkin läsnä nuorten elämäs-sä monin eri tavoin. Pelejä on tarjolla useissa paikoissa, ja rahapelimainon-taan voi törmätä niin kotisohvalla kuin ruokakaupassakin.

Runsaasta rahapelitarjonnasta ja rahapelien näkyvyydestä huolimatta nuorten rahapelaamista on tutkittu vielä melko vähän Suomessa. Niinpä yksi tämän tutkimuksen tavoitteista oli tuottaa uutta tietoa suomalaisnuorten pe-laamisesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin rahapelitiheyden (gambling frequen-cy), eli sen kuinka usein nuori pelaa rahapelejä, yhteyttä nuoren riskikäyttäy-tymiseen. Riskikäyttäytymisellä tarkoitettiin nuoren ongelmakäyttäytymistä ja terveysriskien ottamista. Ongelmakäyttäytymisellä puolestaan tarkoitettiin nuoren hyvinvointia uhkaavaa toimintaa, joka on normien vastaista tai jopa laitonta. Lisäksi tutkittiin sitä, kuinka vanhempien, ystävien ja koulun sosiaa-linen tuki sekä vanhempien ja ystävien rahapelaaminen vaikuttavat nuoren rahapelaamiseen sekä riskikäyttäytymisen ja terveyden väliseen yhteyteen. Toisaalta oltiin kiinnostuneita myös siitä, millainen rahapelikäyttäytyminen on yhteydessä ongelmapelaamiseen ja riskikäyttäytymiseen.

Tutkimuksessa käytettiin kolmea eri valtakunnallista aineistoa: Kouluter-veyskyselyä vuosilta 2010 ja 2011 (N = 102 545), Nuorten terveystapatutki-musta vuodelta 2011 (2 812) ja Nuorten rahapelaaminen 2006 -aineistoa (N = 5 000). Tutkimuksessa hyödynnettiin useita eri tilastollisia menetelmiä. Mul-tinomiaalisen logistisen ja negatiivisen binomiaalisen regressioanalyysin avulla tarkasteltiin rahapelitiheyden ja rahapelihaittojen yhteyttä riskikäyttäytymi-seen. ROC-analyysiä käytettiin tutkittaessa rahapelikäyttäytymisen raja-arvoja ongelmapelaamiselle. Rahapelikäyttäytymisen raja-arvoja testattiin logistisen regression avulla. Latentin luokka-analyysin avulla nuoria ryhmitel-tiin luokkiin heidän ongelmakäyttäytymisensä perusteella ja polkuanalyysiä käytettiin tutkittaessa sosiaalisen tuen vaikutusta rahapelaamisen, riskikäyt-täytymisen ja terveyden väliseen yhteyteen.

Tutkimus osoitti, että rahapelitiheys oli yhteydessä nuoren riskikäyttäyty-miseen ja heikompaan terveyteen. Tytöillä jo harvemmin kuin kerran kuukau-dessa tapahtuva pelaaminen liittyi moniin riskikäyttäytymisen muotoihin, ja erityisesti 1–2 kertaa viikossa pelaavilla tytöillä terveysriskien ottaminen ja terveytensä heikommaksi kokeminen oli yleisempää kuin pelaamattomilla nuorilla. Myös pojilla harvemmin kuin kerran kuukaudessa tapahtuva pelaa-minen liittyi riskikäyttäytymiseen, mutta fyysisiä oireita ja terveysriskikäyt-täytymistä ilmeni lähinnä päivittäin pelaavilla pojilla. Koulun ja vanhempien sosiaalinen tuki oli negatiivisesti yhteydessä rahapelitiheyteen, kun ystävien sosiaalinen tuki oli positiivisesti yhteydessä pelaamiseen pojilla ja negatiivi-sesti tytöillä. Sosiaalinen tuki kuitenkin selitti heikosti rahapelaamisen ja on-gelmakäyttäytymisen sekä terveysriskien ja heikomman terveyden välistä yh-teyttä.

Ongelmapelaamisen riski kasvoi rahapelitiheyden, vuoden aikana pelattu-jen pelien määrän ja peleihin käytetyn rahasumman kasvaessa. Rahapelaami-nen useammin kuin 2–3 kertaa kuukaudessa, viikossa yli kahden euron käyt-täminen rahapelaamiseen, suurin rahapeleihin käytetty rahasumma, joka ylitti kahdeksan euroa, ja vuoden aikana enemmän kuin kahden pelin pelaaminen, oli 12–14-vuotiailla yhteydessä ongelmapelaamiseen. 15–17-vuotiailla pelaa-minen, joka tapahtui useammin kuin kerran viikossa, viikossa käytetty raha pelaamiseen oli suurempi kuin neljä euroa, vuoden aikana oli pelattu useam-paa kuin kahta peliä ja suurin summa, joka oli käytetty rahapelaamiseen, oli 12 euroa, lisäsi ongelmapelaamisen riskiä.

Niin Suomessa kuin muualla rahapelitiheyden ja terveyden yhteyden tut-kiminen on ollut vähäistä tutkimuksen keskittyessä usein vain rahapeliongel-miin. Tämän tutkimuksen tulokset rahapelaamisen, heikomman terveyden ja muun riskikäyttäytymisen yhteydestä sekä rahapelaamisen raja-arvoista toi-mivat lähtökohtana nuorten rahapelaamisen tutkimukselle ja ehkäisevän työn kehittämiselle. Tuloksia voidaan myös käyttää rahapelipoliittisen päätöksen-teon tukena, kun mietitään, pitäisikö nuorten rahapelaamista pyrkiä rajoitta-maan entisestään.

Gambling has become an ordinary way to spend leisure time among Finns. Adolescents are also participating in gambling even though it is forbidden by law for those under 18 years of age. According to research examining gam-bling among Finnish, up to 37 per cent of 15-17-year-olds respondents had gambled during the past 12 months. Gambling is indeed in many different ways present in the life of the youth. Gambling games are available in several places and advertisements can be seen from the living room couch as well as in grocery stores.

In spite of the abundant availability and visibility of gambling games, there have been fairly few studies on adolescents’ gambling behavior in Finland. Therefore, one of the main emphases of this study was to produce new infor-mation on gambling among Finnish adolescents. In the study it was examined whether gambling frequency (how often one participates in gambling) was associated with adolescents’ risk behavior or poorer health. Risk behavior meant adolescent problem behavior and health risk-taking. Problem behavior, in turn, was activity that threats well-being of young, is against the norms, or is even illegal. It was also examined how social support from parents, friends, school, as well as parents and friends gambling affect adolescents’ gambling, as well as associations between risk behavior and health. On the other hand, we were interested in seeing what kind of gambling behavior is linked to prob-lem gambling and risk behavior.

Three different national surveys were used in the study: School Health Promotion Study from years 2010 and 2011 (N=102,545), Adolescent Health and Lifestyle survey from year 2011 (2,812) and Youth Gambling 2006 sur-vey (N= 5,000). Furthermore, several different statistical methods were uti-lized. By multinomial logistic and negative binomial regression analysis the association between gambling frequency, gambling related harms and risk be-havior was studied. ROC analysis was used to examine the gambling behavior limits for problem of gaming. Gambling behavior thresholds were tested using logistic regression. Using latent class analysis teenagers were grouped into categories based on their problem behavior and path analysis was used to study the effect of social support on the associations between gambling, risk behavior and health.

The study showed that gambling frequency was associated with risk-taking behaviour and with poorer health. Among girls, even gambling occurring as rarely as monthly was already associated with problem behaviour, and gam-bling 1–2 times per week showed increased risk taking behavior as well as poorer health when compared to non-gamblers. Among boys, gambling less often than once a month was linked with substance use. Physical symptoms and health risk-taking appeared mainly on boys who gambled on a daily ba-sis. Social support from school and parents decreased the probability of gam-bling, but social support from friends increased the probability of gambling frequency among boys but decreased it among girls. However, social support explained only weakly the associations between gambling and problem behav-iour and between gambling, health risk-taking and poor health.

The risk of problem gambling increased with higher frequency of gambling, higher amount of gambling games played during the year, and with higher amount of money invested in gambling. Gambling that took place more often than 2–3 times a month, and/or in which the money that was used for gam-bling exceeded two euros in a week, the biggest sum that had been used for gambling was more than 8 euros and participating in more than two different games per year, were associated with problem gambling among 12–14-year- old adolescents. Among 15–17-year olds, gambling more often than once a week, spending more than four euros per week, gambling on more than two different games per year and spending sums larger than 12 euros on gambling, were linked with problem behaviour.

Studies concentrating on gambling frequency and its association with health have been limited in Finland as well as internationally, since the main emphasis has been on gambling problems. These study results of links be-tween gambling, poorer health and other risk behavior, as well as gambling limits form the basis for youth gambling research and development of preven-tive work. The results can also be used to support gambling policy-making, when considering whether or not adolescents’ gambling should restrict even further.