Terveys pelissä : Nuorten rahapelaamisen yhteys riskikäyttäytymiseen
Räsänen, Tiina (2016)
Räsänen, Tiina
Tampere University Press
2016
Sosiaali- ja terveyspolitiikka - Social and Health Policy
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2016-11-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0257-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0257-3
Tiivistelmä
Suomalaisille rahapelaamisesta on tullut arkinen tapa viettää vapaa-aikaa. Myös nuoret pelaavat, vaikka rahapelaaminen on lain mukaan kiellettyä alle 18-vuotiailta. Suomalaisten rahapelaamista selvittäneen tutkimuksen mukaan jopa 37 prosenttia 15–17-vuotiaista vastaajista oli pelannut jotakin rahapeliä viimeisen 12 kuukauden aikana. Rahapelaaminen onkin läsnä nuorten elämäs-sä monin eri tavoin. Pelejä on tarjolla useissa paikoissa, ja rahapelimainon-taan voi törmätä niin kotisohvalla kuin ruokakaupassakin.
Runsaasta rahapelitarjonnasta ja rahapelien näkyvyydestä huolimatta nuorten rahapelaamista on tutkittu vielä melko vähän Suomessa. Niinpä yksi tämän tutkimuksen tavoitteista oli tuottaa uutta tietoa suomalaisnuorten pe-laamisesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin rahapelitiheyden (gambling frequen-cy), eli sen kuinka usein nuori pelaa rahapelejä, yhteyttä nuoren riskikäyttäy-tymiseen. Riskikäyttäytymisellä tarkoitettiin nuoren ongelmakäyttäytymistä ja terveysriskien ottamista. Ongelmakäyttäytymisellä puolestaan tarkoitettiin nuoren hyvinvointia uhkaavaa toimintaa, joka on normien vastaista tai jopa laitonta. Lisäksi tutkittiin sitä, kuinka vanhempien, ystävien ja koulun sosiaa-linen tuki sekä vanhempien ja ystävien rahapelaaminen vaikuttavat nuoren rahapelaamiseen sekä riskikäyttäytymisen ja terveyden väliseen yhteyteen. Toisaalta oltiin kiinnostuneita myös siitä, millainen rahapelikäyttäytyminen on yhteydessä ongelmapelaamiseen ja riskikäyttäytymiseen.
Tutkimuksessa käytettiin kolmea eri valtakunnallista aineistoa: Kouluter-veyskyselyä vuosilta 2010 ja 2011 (N = 102 545), Nuorten terveystapatutki-musta vuodelta 2011 (2 812) ja Nuorten rahapelaaminen 2006 -aineistoa (N = 5 000). Tutkimuksessa hyödynnettiin useita eri tilastollisia menetelmiä. Mul-tinomiaalisen logistisen ja negatiivisen binomiaalisen regressioanalyysin avulla tarkasteltiin rahapelitiheyden ja rahapelihaittojen yhteyttä riskikäyttäytymi-seen. ROC-analyysiä käytettiin tutkittaessa rahapelikäyttäytymisen raja-arvoja ongelmapelaamiselle. Rahapelikäyttäytymisen raja-arvoja testattiin logistisen regression avulla. Latentin luokka-analyysin avulla nuoria ryhmitel-tiin luokkiin heidän ongelmakäyttäytymisensä perusteella ja polkuanalyysiä käytettiin tutkittaessa sosiaalisen tuen vaikutusta rahapelaamisen, riskikäyt-täytymisen ja terveyden väliseen yhteyteen.
Tutkimus osoitti, että rahapelitiheys oli yhteydessä nuoren riskikäyttäyty-miseen ja heikompaan terveyteen. Tytöillä jo harvemmin kuin kerran kuukau-dessa tapahtuva pelaaminen liittyi moniin riskikäyttäytymisen muotoihin, ja erityisesti 1–2 kertaa viikossa pelaavilla tytöillä terveysriskien ottaminen ja terveytensä heikommaksi kokeminen oli yleisempää kuin pelaamattomilla nuorilla. Myös pojilla harvemmin kuin kerran kuukaudessa tapahtuva pelaa-minen liittyi riskikäyttäytymiseen, mutta fyysisiä oireita ja terveysriskikäyt-täytymistä ilmeni lähinnä päivittäin pelaavilla pojilla. Koulun ja vanhempien sosiaalinen tuki oli negatiivisesti yhteydessä rahapelitiheyteen, kun ystävien sosiaalinen tuki oli positiivisesti yhteydessä pelaamiseen pojilla ja negatiivi-sesti tytöillä. Sosiaalinen tuki kuitenkin selitti heikosti rahapelaamisen ja on-gelmakäyttäytymisen sekä terveysriskien ja heikomman terveyden välistä yh-teyttä.
Ongelmapelaamisen riski kasvoi rahapelitiheyden, vuoden aikana pelattu-jen pelien määrän ja peleihin käytetyn rahasumman kasvaessa. Rahapelaami-nen useammin kuin 2–3 kertaa kuukaudessa, viikossa yli kahden euron käyt-täminen rahapelaamiseen, suurin rahapeleihin käytetty rahasumma, joka ylitti kahdeksan euroa, ja vuoden aikana enemmän kuin kahden pelin pelaaminen, oli 12–14-vuotiailla yhteydessä ongelmapelaamiseen. 15–17-vuotiailla pelaa-minen, joka tapahtui useammin kuin kerran viikossa, viikossa käytetty raha pelaamiseen oli suurempi kuin neljä euroa, vuoden aikana oli pelattu useam-paa kuin kahta peliä ja suurin summa, joka oli käytetty rahapelaamiseen, oli 12 euroa, lisäsi ongelmapelaamisen riskiä.
Niin Suomessa kuin muualla rahapelitiheyden ja terveyden yhteyden tut-kiminen on ollut vähäistä tutkimuksen keskittyessä usein vain rahapeliongel-miin. Tämän tutkimuksen tulokset rahapelaamisen, heikomman terveyden ja muun riskikäyttäytymisen yhteydestä sekä rahapelaamisen raja-arvoista toi-mivat lähtökohtana nuorten rahapelaamisen tutkimukselle ja ehkäisevän työn kehittämiselle. Tuloksia voidaan myös käyttää rahapelipoliittisen päätöksen-teon tukena, kun mietitään, pitäisikö nuorten rahapelaamista pyrkiä rajoitta-maan entisestään.
Runsaasta rahapelitarjonnasta ja rahapelien näkyvyydestä huolimatta nuorten rahapelaamista on tutkittu vielä melko vähän Suomessa. Niinpä yksi tämän tutkimuksen tavoitteista oli tuottaa uutta tietoa suomalaisnuorten pe-laamisesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin rahapelitiheyden (gambling frequen-cy), eli sen kuinka usein nuori pelaa rahapelejä, yhteyttä nuoren riskikäyttäy-tymiseen. Riskikäyttäytymisellä tarkoitettiin nuoren ongelmakäyttäytymistä ja terveysriskien ottamista. Ongelmakäyttäytymisellä puolestaan tarkoitettiin nuoren hyvinvointia uhkaavaa toimintaa, joka on normien vastaista tai jopa laitonta. Lisäksi tutkittiin sitä, kuinka vanhempien, ystävien ja koulun sosiaa-linen tuki sekä vanhempien ja ystävien rahapelaaminen vaikuttavat nuoren rahapelaamiseen sekä riskikäyttäytymisen ja terveyden väliseen yhteyteen. Toisaalta oltiin kiinnostuneita myös siitä, millainen rahapelikäyttäytyminen on yhteydessä ongelmapelaamiseen ja riskikäyttäytymiseen.
Tutkimuksessa käytettiin kolmea eri valtakunnallista aineistoa: Kouluter-veyskyselyä vuosilta 2010 ja 2011 (N = 102 545), Nuorten terveystapatutki-musta vuodelta 2011 (2 812) ja Nuorten rahapelaaminen 2006 -aineistoa (N = 5 000). Tutkimuksessa hyödynnettiin useita eri tilastollisia menetelmiä. Mul-tinomiaalisen logistisen ja negatiivisen binomiaalisen regressioanalyysin avulla tarkasteltiin rahapelitiheyden ja rahapelihaittojen yhteyttä riskikäyttäytymi-seen. ROC-analyysiä käytettiin tutkittaessa rahapelikäyttäytymisen raja-arvoja ongelmapelaamiselle. Rahapelikäyttäytymisen raja-arvoja testattiin logistisen regression avulla. Latentin luokka-analyysin avulla nuoria ryhmitel-tiin luokkiin heidän ongelmakäyttäytymisensä perusteella ja polkuanalyysiä käytettiin tutkittaessa sosiaalisen tuen vaikutusta rahapelaamisen, riskikäyt-täytymisen ja terveyden väliseen yhteyteen.
Tutkimus osoitti, että rahapelitiheys oli yhteydessä nuoren riskikäyttäyty-miseen ja heikompaan terveyteen. Tytöillä jo harvemmin kuin kerran kuukau-dessa tapahtuva pelaaminen liittyi moniin riskikäyttäytymisen muotoihin, ja erityisesti 1–2 kertaa viikossa pelaavilla tytöillä terveysriskien ottaminen ja terveytensä heikommaksi kokeminen oli yleisempää kuin pelaamattomilla nuorilla. Myös pojilla harvemmin kuin kerran kuukaudessa tapahtuva pelaa-minen liittyi riskikäyttäytymiseen, mutta fyysisiä oireita ja terveysriskikäyt-täytymistä ilmeni lähinnä päivittäin pelaavilla pojilla. Koulun ja vanhempien sosiaalinen tuki oli negatiivisesti yhteydessä rahapelitiheyteen, kun ystävien sosiaalinen tuki oli positiivisesti yhteydessä pelaamiseen pojilla ja negatiivi-sesti tytöillä. Sosiaalinen tuki kuitenkin selitti heikosti rahapelaamisen ja on-gelmakäyttäytymisen sekä terveysriskien ja heikomman terveyden välistä yh-teyttä.
Ongelmapelaamisen riski kasvoi rahapelitiheyden, vuoden aikana pelattu-jen pelien määrän ja peleihin käytetyn rahasumman kasvaessa. Rahapelaami-nen useammin kuin 2–3 kertaa kuukaudessa, viikossa yli kahden euron käyt-täminen rahapelaamiseen, suurin rahapeleihin käytetty rahasumma, joka ylitti kahdeksan euroa, ja vuoden aikana enemmän kuin kahden pelin pelaaminen, oli 12–14-vuotiailla yhteydessä ongelmapelaamiseen. 15–17-vuotiailla pelaa-minen, joka tapahtui useammin kuin kerran viikossa, viikossa käytetty raha pelaamiseen oli suurempi kuin neljä euroa, vuoden aikana oli pelattu useam-paa kuin kahta peliä ja suurin summa, joka oli käytetty rahapelaamiseen, oli 12 euroa, lisäsi ongelmapelaamisen riskiä.
Niin Suomessa kuin muualla rahapelitiheyden ja terveyden yhteyden tut-kiminen on ollut vähäistä tutkimuksen keskittyessä usein vain rahapeliongel-miin. Tämän tutkimuksen tulokset rahapelaamisen, heikomman terveyden ja muun riskikäyttäytymisen yhteydestä sekä rahapelaamisen raja-arvoista toi-mivat lähtökohtana nuorten rahapelaamisen tutkimukselle ja ehkäisevän työn kehittämiselle. Tuloksia voidaan myös käyttää rahapelipoliittisen päätöksen-teon tukena, kun mietitään, pitäisikö nuorten rahapelaamista pyrkiä rajoitta-maan entisestään.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4906]