Start up -yrittäjyyttä toimituksen kyljessä. Innovaation ja luovuuden johtaminen Helsingin Sanomissa - tapaus Uutisraportti
Seuri, Ville (2016)
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-10-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201610252468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201610252468
Tiivistelmä
Tämä tapaustutkimus kertoo Helsingin Sanomien verkko-tv-palvelussa lokakuusta 2014 lähtien ilmestyneen ajankohtaissatiirin Uutisraportin synnystä. Se selvittää, mitkä johtamisrakenteet ja -käytänteet HS:n toimituksessa edistivät ohjelman kehittämistä, mitkä puolestaan häiritsivät sitä. Tutkimuksen ensisijainen aineisto koostuu ohjelman kehittelyyn osallistuneiden työntekijöiden ja heidän esimiestensä teemahaastatteluista. Haastatteluja täydennetään viittauksilla muunlaisiin aineistoihin, esimerkiksi tekijöiden sähköpostiviestintään ja käsikirjoitusluonnoksiin.
Vaikka tutkimus keskittyy yksittäisen tuotteen syntyyn, se pyrkii lisäämään tietoa media-innovaatioiden kehittelystä ja johtamisesta ylipäätään. Innovaatiot ovat välttämättömiä uutistoimituksissa ympäri maailman, kun toimitukset yrittävät voittaa puolelleen yleisöä, jota esimerkiksi sanomalehti tai tv-uutislähetys ei enää puhuttele. Kuitenkin niiden kehittäminen jää usein päivittäisen uutistyön jalkoihin, sillä toimituksilta, kuten organisaatioilta monilla muillakin aloilla, puuttuu kyky yhdistää päivittäistekemisen ja uuden kehittämisen tarpeet. Tätä kykyä kutsutaan johtamisen tutkimuksessa ambideksterisyydeksi, kaksikätisyydeksi. Innovaatioiden ja luovuuden johtaminen vaatii aivan toisenlaisia käytänteitä kuin kurinalainen ja tehokkuuteen pyrkivä päivittäinen uutistuotanto, eikä näiden rinnakkainen tekeminen ole aivan helppoa.
Tämä tutkimus osoittaa, kuinka Uutisraportin kehittely asetti Helsingin Sanomien toimituksen tilanteeseen, jossa siltä vaadittiin ambideksteristä kyvykkyyttä. Tuotannollisella puolella uuden ohjelman tekeminen sujui vaivattomasti, mutta toimituksessa sen kehittely ja tekeminen olivat jatkuvasti vaarassa jäädä päivittäistekemisen jalkoihin. Työajan irrottaminen ohjelman kehittelyyn ja tekemiseen oli vaikeaa, vaikka esimiehet pyrkivät tekemään parhaansa sen mahdollistamiseksi. Joka tapauksessa tekijät päätyivät käyttämään ohjelman kehittelyyn ja tekoon paljon omaa aikaansa.
Uutisraportti kuitenkin päätyi valmiiksi tuotteeksi asti. Tämä tutkimus näyttää, että vaikeuksista huolimatta HS:n johtamisorganisaatio ymmärsi monessa asiassa uuden kehittämisen vaatimukset. Esimiehet käsittivät innovoimisen strategisen merkityksen sekä kannustivat tekijäryhmää eteenpäin rohkaisevalla palautteella ja antoivat sille laajan autonomian tehdä tuotteesta omannäköinen. Myös työryhmän sisäinen vahva innostus ja työmotivaatio sekä selkeät tavoitteet edistivät projektin onnistumista. Kuitenkin luovuuden johtamisen ymmärtämiseen liittyi puutteita, jotka johtivat esimerkiksi siihen, että projekti jäi tavallaan organisaation ulkopuolelle eikä saanut kaikkea tukea, jota se olisi tarvinnut. Tämä oli osaltaan myös syynä sen kohtaamiin resurssiongelmiin. Tutkimuksen perusteella vaikuttaakin siltä, että parempi käsitteellinen ymmärrys innovaatioiden johtamisesta voisi auttaa niiden synnyttämistä uutistoimituksissa.
Vaikka tutkimus keskittyy yksittäisen tuotteen syntyyn, se pyrkii lisäämään tietoa media-innovaatioiden kehittelystä ja johtamisesta ylipäätään. Innovaatiot ovat välttämättömiä uutistoimituksissa ympäri maailman, kun toimitukset yrittävät voittaa puolelleen yleisöä, jota esimerkiksi sanomalehti tai tv-uutislähetys ei enää puhuttele. Kuitenkin niiden kehittäminen jää usein päivittäisen uutistyön jalkoihin, sillä toimituksilta, kuten organisaatioilta monilla muillakin aloilla, puuttuu kyky yhdistää päivittäistekemisen ja uuden kehittämisen tarpeet. Tätä kykyä kutsutaan johtamisen tutkimuksessa ambideksterisyydeksi, kaksikätisyydeksi. Innovaatioiden ja luovuuden johtaminen vaatii aivan toisenlaisia käytänteitä kuin kurinalainen ja tehokkuuteen pyrkivä päivittäinen uutistuotanto, eikä näiden rinnakkainen tekeminen ole aivan helppoa.
Tämä tutkimus osoittaa, kuinka Uutisraportin kehittely asetti Helsingin Sanomien toimituksen tilanteeseen, jossa siltä vaadittiin ambideksteristä kyvykkyyttä. Tuotannollisella puolella uuden ohjelman tekeminen sujui vaivattomasti, mutta toimituksessa sen kehittely ja tekeminen olivat jatkuvasti vaarassa jäädä päivittäistekemisen jalkoihin. Työajan irrottaminen ohjelman kehittelyyn ja tekemiseen oli vaikeaa, vaikka esimiehet pyrkivät tekemään parhaansa sen mahdollistamiseksi. Joka tapauksessa tekijät päätyivät käyttämään ohjelman kehittelyyn ja tekoon paljon omaa aikaansa.
Uutisraportti kuitenkin päätyi valmiiksi tuotteeksi asti. Tämä tutkimus näyttää, että vaikeuksista huolimatta HS:n johtamisorganisaatio ymmärsi monessa asiassa uuden kehittämisen vaatimukset. Esimiehet käsittivät innovoimisen strategisen merkityksen sekä kannustivat tekijäryhmää eteenpäin rohkaisevalla palautteella ja antoivat sille laajan autonomian tehdä tuotteesta omannäköinen. Myös työryhmän sisäinen vahva innostus ja työmotivaatio sekä selkeät tavoitteet edistivät projektin onnistumista. Kuitenkin luovuuden johtamisen ymmärtämiseen liittyi puutteita, jotka johtivat esimerkiksi siihen, että projekti jäi tavallaan organisaation ulkopuolelle eikä saanut kaikkea tukea, jota se olisi tarvinnut. Tämä oli osaltaan myös syynä sen kohtaamiin resurssiongelmiin. Tutkimuksen perusteella vaikuttaakin siltä, että parempi käsitteellinen ymmärrys innovaatioiden johtamisesta voisi auttaa niiden synnyttämistä uutistoimituksissa.