Yhteydenpidon rajoittaminen lastensuojelulain mukaisessa sijaishuollossa
Markkanen, Milja (2016)
2016
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-10-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201610242464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201610242464
Tiivistelmä
Lastensuojelulaki turvaa sijaishuollossa olevalle lapselle oikeuden ihmissuhteisiin ja yhteydenpitoon läheistensä kanssa. Lapsen oikeus ihmissuhteisiin ja yhteydenpitoon läheistensä kanssa on yksi lastensuojelun keskeisimmistä lähtökohdista. Tilanne ei muutu, vaikka lapsi otetaan huostaan ja sijoitetaan sijaishuoltoon, jolloin lapsen hoito ja kasvatus järjestetään kodin ulkopuolella.
Lapsen ja hänen läheistensä välisestä yhteydenpidosta ja sen toteuttamistavoista sovitaan ensisijaisesti asiakassuunnitelmassa yhteistyössä lapsen läheisten kanssa. Yhteydenpidosta sopiminen on ensisijainen keino päättää siitä, miten yhteydenpitoa sijaishuollon aikana toteutetaan. Tavoitteena on saada aikaan lopputulos, joka tyydyttää kaikkia osapuolia.
Viranomaisten velvollisuutena on valvoa, että yhteydenpito tapahtuu lapsen edun mukaisesti. Yhteydenpito-oikeudessa on kyseessä nimenomaan lapsen oikeus, ei lapsen vanhempien tai muiden läheisten oikeus. Mikäli lapsen edun mukaisesta yhteydenpidosta ei voida sopia lapsen läheisten kanssa ja lastensuojelulaissa säädetyt edellytykset yhteydenpidon rajoittamiselle täyttyvät, voidaan tehdä päätös yhteydenpidon rajoittamisesta. Jotta lastensuojelulaissa säädettyä yhteydenpidon rajoittamista voidaan pitää sallittuna, on rajoituksen täytettävä samanaikaisesti myös sekä perustuslain että ihmisoikeussopimusten asettamat edellytykset.
Tutkimukseni sijoittuu perinteisen oikeusdogmaattisen tutkimuksen eli lainopin alaan. Tutkimuksessani keskityn tarkastelemaan niitä voimassa olevia oikeusnormeja, jotka ovat relevantteja sijaishuollossa olevan lapsen yhteydenpito-oikeuden ja sen rajoittamisen kannalta. Tutkielmani selvittää lapsen yhteydenpito-oikeutta sekä sitä, millä perusteilla ja millä tavalla lapsen yhteydenpito-oikeutta voidaan rajoittaa. Pääasiallisena tutkimusaineistonani ovat perustuslaki, Euroopan ihmisoikeussopimus, Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimus, lastensuojelulaki sekä asiaan liittyvä oikeuskäytäntö.
Lapsen ja hänen läheistensä välisestä yhteydenpidosta ja sen toteuttamistavoista sovitaan ensisijaisesti asiakassuunnitelmassa yhteistyössä lapsen läheisten kanssa. Yhteydenpidosta sopiminen on ensisijainen keino päättää siitä, miten yhteydenpitoa sijaishuollon aikana toteutetaan. Tavoitteena on saada aikaan lopputulos, joka tyydyttää kaikkia osapuolia.
Viranomaisten velvollisuutena on valvoa, että yhteydenpito tapahtuu lapsen edun mukaisesti. Yhteydenpito-oikeudessa on kyseessä nimenomaan lapsen oikeus, ei lapsen vanhempien tai muiden läheisten oikeus. Mikäli lapsen edun mukaisesta yhteydenpidosta ei voida sopia lapsen läheisten kanssa ja lastensuojelulaissa säädetyt edellytykset yhteydenpidon rajoittamiselle täyttyvät, voidaan tehdä päätös yhteydenpidon rajoittamisesta. Jotta lastensuojelulaissa säädettyä yhteydenpidon rajoittamista voidaan pitää sallittuna, on rajoituksen täytettävä samanaikaisesti myös sekä perustuslain että ihmisoikeussopimusten asettamat edellytykset.
Tutkimukseni sijoittuu perinteisen oikeusdogmaattisen tutkimuksen eli lainopin alaan. Tutkimuksessani keskityn tarkastelemaan niitä voimassa olevia oikeusnormeja, jotka ovat relevantteja sijaishuollossa olevan lapsen yhteydenpito-oikeuden ja sen rajoittamisen kannalta. Tutkielmani selvittää lapsen yhteydenpito-oikeutta sekä sitä, millä perusteilla ja millä tavalla lapsen yhteydenpito-oikeutta voidaan rajoittaa. Pääasiallisena tutkimusaineistonani ovat perustuslaki, Euroopan ihmisoikeussopimus, Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimus, lastensuojelulaki sekä asiaan liittyvä oikeuskäytäntö.