Vallan kokeminen henkilöstöjohtajien rooleissa - toimijuuden kautta johtajuuteen

Abstract

Tässä sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmassa on haastateltu henkilöstöjohtajia heidän vallan kokemuksestaan omassa työssään ja rooleissa sen sisällä. Tutkimuksen innoittajana on ollut vastaan tullut väite siitä, että henkilöstöjohtajat kärsivät vallan puutteesta, eivätkä oikeastaan johda. Henkilöstöjohtaja terminä sisältää johtajuuden, mutta se kuinka tämä rooli työssä näyttäytyy, on monesti eri asia. Henkilöstöfunktio on organisaatioissa liikkeenjohdon tukiroolissa, jolloin sen asemaan ei välttämättä katsota kuuluvan valtaa. Kuitenkin vaikuttaakseen ja toimiakseen uskottavassa roolissa organisaation menestyksen eteen, voidaan esittää sen tarvitsevan väistämättä valtaa. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, kuinka haastatellut henkilöstöjohtajat kokevat vallan omassa työssään ja mitä rooleja he nostavat esiin puhuessaan vallasta. Tutkimus on fenomenologis-hermeneuttinen sen havainnoidessa yksilöiden kokemusmaailmaa.

Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä ja aineistona toimivat yhdeksän henkilöstöjohtajan teemahaastattelut. Analyysi toteutettiin sisällönanalyysin avulla ja teoriasidonnaisuus tuli tutkimukseen mukaan analyysin jälkeen. Tutkimuskysymykset nousivat esiin osittain aineistosta ja osittain aiemmasta kirjallisuudesta. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään millaisia ovat henkilöstöjohtajien kokemukset vallasta ja kuinka oma rooli organisaatiossa koetaan. Fenomenologis-hermeneuttisen tutkimuksen tarkoitus ei ole tehdä yleistyksiä, vaan pyrkiä tekemään näkyväksi ilmiötä tutkimuskohteen avulla. Kokemusmaailma on aina yksilöllinen, mutta siihen vaikuttavat yhteisesti luodut merkitykset. Merkitysten esiin tuomisen avulla pystymme puolestaan ymmärtämään tutkittavaa aihetta ja tuomaan näkyväksi sen, mikä on muuttunut itsestäänselvyydeksi. Tutkimuskysymyksiä on lähestytty tarkastelemalla niin johtamisen, henkilöstöjohtamisen, kuin vallankin teoriaa ja historiaa. Näiden pohjalta aineistoa on käsitelty nimenomaisesti vallan vakioteorioiden sekä uudemman valtanäkemyksen valossa. Johtajuutta ja valtaa on pyritty määrittelemään sosiaalisena toimintana, jossa yksilön toimijuus on määrittävä tekijä.

Tutkimus osoitti, että henkilöstöjohtajat käsittelivät valta-käsitettä poikkeuksetta suhteessa organisaation ylimpään johtoon. Aineistossa tulivat esille henkilöstöjohtajien erilaiset kokemukset vallasta, jotka voitiin jaotella kolmeen kategoriaan: vallan puute, vallan rajat ja persoonan valta. Vallasta keskusteltaessa roolit joilla henkilöstöjohtajat työtään kuvasivat, olivat päältäkatsoja, mahdollistaja ja johtaja. Näistä johtaja vaikutti olevan kaikista vierain rooli ja enemmän puhuttiin vallan puutteesta kuin sen omistamisesta. Tutkimuksen pohjalta voidaan esittää, että henkilöstöjohtajien toimijuuden tarkastelu tarjoaa uusia näkökulmia henkilöstöjohtajien johtamiseen, sekä organisaationalliseen asemaan. Tämän teorioihin peilaamisen lopputuloksena voidaan tutkimuksessa esiin tulleita kokemuksia peilata myös yhteiskunnallisiin merkityksiin ja organisaatioihin. Tutkimuksen tarkoitus on kokemuksen esiin tuomisen kautta tarjota muille henkilöstöjohtajan roolissa työskenteleville peilin jota vasten omia rooleja ja asemaansa peilata.