Främmande språk som påverkande faktor i talets actio och talarens ethos. Energi, tempo och dynamik i republikens presidents nyårstal 2015
Suurpalo, Marja (2016)
2016
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201610122433
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201610122433
Kuvaus
Valinnaisten opintojen tutkielma
Tiivistelmä
Tutkin valinnaisten opintojeni pro gradu -tutkielmassa, miten vieraan kielen käyttäminen vaikuttaa puhujan esiintymiseen (actio). Tavoitteenani on selvittää, miten äidinkielellä ja vieraalla kielellä pidetyn puheen actio eroavat toisistaan ja miten ero heijastuu puhujasta syntyvään vaikutelmaan (eetos). Tutkimuksen aineistona on ääni- ja kuvatallenne presidentti Sauli Niinistön 1.1.2015 suomeksi ja ruotsiksi pitämästä uudenvuodenpuheesta.
Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ovat retoriikassa ja nonverbaalisen viestinnän tutkimuksessa. Tarkastelen aineistossani, miten puhujan eleet, katsekontakti sekä ajan- ja äänenkäyttö vaikuttavat esiintymisen kolmeen actio-ominaisuuteen: energisyyteen, tempoon ja dynaamisuuteen. Lopuksi pohdin, miten nämä actio-ominaisuudet vaikuttavat puhujasta syntyvään vaikutelmaan. Tutkimusmenetelminä käytän sekä määrällisiä (puhetekniset ja akustiset mittaukset) että laadullisia menetelmiä (retorinen analyysi).
Tutkimus osoittaa, että vieras kieli vaikuttaa kaikkiin tarkastelemiini actio-ominaisuuksiin. Ruotsinkielisen puheen actio on vähemmän energinen ja dynaaminen ja sen tempo on hitaampi ja epätasaisempi suomenkielisen puheen actioon verrattuna. Erot näkyvät myös puhujan eetoksessa. Ruotsinkielisen puheen perusteella syntyy vaikutelma hieman epävarmasta ja heikosta johtajasta, siinä missä suomenkielisen puheen pitää varma ja neuvokas presidentti.
Suurimmat erot erikielisten esiintymisten välillä voidaan havaita ajan- ja äänenkäytössä. On huomionarvoista, että kyseessä ovat nonverbaalisen viestinnän osa-alueet, joista puhuja ei välttämättä ole tietoinen samalla tavalla kuin esimerkiksi eleistään. Tempon hidastuminen on looginen seuraus vieraan kielen käyttämisestä. Sen myötä muuttuvat kuitenkin myös monet muut äänelliset ominaisuudet. Tutkimuksen perusteella ne ovat varsin merkittäviä puhujasta syntyvää vaikutelmaa ajatellen. Vastaisuudessa aiheen tutkimista olisi hyödyllistä jatkaa tarkastelemalla vapaampia puhetilanteita, esimerkiksi esitelmiä
Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ovat retoriikassa ja nonverbaalisen viestinnän tutkimuksessa. Tarkastelen aineistossani, miten puhujan eleet, katsekontakti sekä ajan- ja äänenkäyttö vaikuttavat esiintymisen kolmeen actio-ominaisuuteen: energisyyteen, tempoon ja dynaamisuuteen. Lopuksi pohdin, miten nämä actio-ominaisuudet vaikuttavat puhujasta syntyvään vaikutelmaan. Tutkimusmenetelminä käytän sekä määrällisiä (puhetekniset ja akustiset mittaukset) että laadullisia menetelmiä (retorinen analyysi).
Tutkimus osoittaa, että vieras kieli vaikuttaa kaikkiin tarkastelemiini actio-ominaisuuksiin. Ruotsinkielisen puheen actio on vähemmän energinen ja dynaaminen ja sen tempo on hitaampi ja epätasaisempi suomenkielisen puheen actioon verrattuna. Erot näkyvät myös puhujan eetoksessa. Ruotsinkielisen puheen perusteella syntyy vaikutelma hieman epävarmasta ja heikosta johtajasta, siinä missä suomenkielisen puheen pitää varma ja neuvokas presidentti.
Suurimmat erot erikielisten esiintymisten välillä voidaan havaita ajan- ja äänenkäytössä. On huomionarvoista, että kyseessä ovat nonverbaalisen viestinnän osa-alueet, joista puhuja ei välttämättä ole tietoinen samalla tavalla kuin esimerkiksi eleistään. Tempon hidastuminen on looginen seuraus vieraan kielen käyttämisestä. Sen myötä muuttuvat kuitenkin myös monet muut äänelliset ominaisuudet. Tutkimuksen perusteella ne ovat varsin merkittäviä puhujasta syntyvää vaikutelmaa ajatellen. Vastaisuudessa aiheen tutkimista olisi hyödyllistä jatkaa tarkastelemalla vapaampia puhetilanteita, esimerkiksi esitelmiä