Motivaation johtaminen julkisen hallinnon virtuaalisessa organisaatiossa
Kokkonen, Kaisa-Maria (2016)
2016
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-10-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201610122422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201610122422
Tiivistelmä
Tutkimuksen toimeksiantona on etsiä keinoja julkisen hallinnon hajautetun eli virtuaalisen organisaation tulokselliseen johtamiseen. Tutkimus tarkastelee virtuaalista johtamista positiivisen psykologian näkökulmasta. Näkökulmassa korostuvat itseohjautuvuus ja sisäsyntyinen motivaatio. Tutkimuksessa motivaatiota lähestytään itseohjautuvuusteorian näkökulmasta ja virtuaalisuus nähdään johtamisen puitteet tarjoavana strategisena ominaisuutena. Tutkimuskysymykseksi on asetettu selvittää, millä tavoin motivaatiota voidaan johtaa julkisen hallinnon virtuaalisessa organisaatiossa. Apukysymyksiksi on asetettu, mitä tiedetään virtuaalisesta johtamisesta ja millaisilla menetelmillä sisäistä motivaatiota voidaan johtaa.
Tutkimus on toteutettu Aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelut -vastuualueella (HAKE), joka tuottaa keskitetysti kaikki Aluehallintovirastojen tarvitsemat hallintoon ja toiminnan kehittämiseen liittyvät palvelut. Tutkimus on laadullinen ja sen empiirinen aineisto muodostuu vastuualueen seitsemän (7) esimiehen haastattelusta arvostavan haastattelun (AI) menetelmällä. AI:n lähtökohta on sosiaalinen konstruktionismi. AI perustuu oletukselle, että jokaisessa organisaatiossa on jotakin hyvin toimivaa, joka tulee tunnistaa ja valjastaa positiivisen muutoksen veturiksi.
Tutkimushaastattelujen teemat on rakennettu teorialähtöisesti itseohjautuvuusteorian motivaation kolmen ulottuvuuden, autonomian, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden teemojen, ympärille. AI:n mukaisesti näitä ulottuvuuksia on käsitelty löytämisen, unelmoimisen ja suunnittelemisen vaiheissa. Haastatteluaineisto on analysoitu sisällönanalyysilla, jossa on keskitetty virtuaalisen kontekstin ilmenemiseen johtamisen tavoissa. Tutkimuksen tuloksena toimeksiantajalle syntyneen raportin analyysissa on taas keskitytty HAKEn käytännössä toimivien johtamisen tapojen tunnistamiseen ja analysointiin.
Tutkimus osoittaa, että HAKEssa motivaatiota johdetaan pyrkien huomioimaan itseohjautuvuusteorian mukaan autonomian, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden tarpeiden täyttyminen. Autonomian johtaminen näyttäytyi haastatteluissa luontevalta, koska virtuaalisuus ja siihen liittyvä matala organisaatiorakenne näyttävät antavan vapauden johtamiselle hedelmällisen alustan. Kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden johtaminen koettiin haastavammaksi nykytilanteessa ja niiden suhteen asetettiinkin paljon toiveita tulevaisuuteen. Muutenkin esimiesten käytännön johtamisen keinot vaihtelevat ja painottuvat eri tavalla nykyhetkessä kuin visiossa organisaation tulevaisuudessa. Julkisen palvelun erityinen luonne ei näkynyt johtamistavoissa erityisesti.
Runsas aineisto tarjoaisi materiaalia useampaan tutkimukseen tai tutkimusmenetelmien triangulaatioon. Tutkimuksen näkökulmaa olisi laajentanut myös mahdollisuus tutkia HAKE- vastuualueen työntekijöiden näkemyksiä motivaation johtamisesta. Tutkimuksen toistaminen myöhemmin vastaavalla tutkimusasetelmalla mahdollistaisi sen selvittämisen, miten AI:n unelmoimisen ja suunnittelemisen vaiheessa visioidut ja aiotut toimintamallit ovat siirtyneet käytäntöön.
Tutkimus on toteutettu Aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelut -vastuualueella (HAKE), joka tuottaa keskitetysti kaikki Aluehallintovirastojen tarvitsemat hallintoon ja toiminnan kehittämiseen liittyvät palvelut. Tutkimus on laadullinen ja sen empiirinen aineisto muodostuu vastuualueen seitsemän (7) esimiehen haastattelusta arvostavan haastattelun (AI) menetelmällä. AI:n lähtökohta on sosiaalinen konstruktionismi. AI perustuu oletukselle, että jokaisessa organisaatiossa on jotakin hyvin toimivaa, joka tulee tunnistaa ja valjastaa positiivisen muutoksen veturiksi.
Tutkimushaastattelujen teemat on rakennettu teorialähtöisesti itseohjautuvuusteorian motivaation kolmen ulottuvuuden, autonomian, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden teemojen, ympärille. AI:n mukaisesti näitä ulottuvuuksia on käsitelty löytämisen, unelmoimisen ja suunnittelemisen vaiheissa. Haastatteluaineisto on analysoitu sisällönanalyysilla, jossa on keskitetty virtuaalisen kontekstin ilmenemiseen johtamisen tavoissa. Tutkimuksen tuloksena toimeksiantajalle syntyneen raportin analyysissa on taas keskitytty HAKEn käytännössä toimivien johtamisen tapojen tunnistamiseen ja analysointiin.
Tutkimus osoittaa, että HAKEssa motivaatiota johdetaan pyrkien huomioimaan itseohjautuvuusteorian mukaan autonomian, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden tarpeiden täyttyminen. Autonomian johtaminen näyttäytyi haastatteluissa luontevalta, koska virtuaalisuus ja siihen liittyvä matala organisaatiorakenne näyttävät antavan vapauden johtamiselle hedelmällisen alustan. Kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden johtaminen koettiin haastavammaksi nykytilanteessa ja niiden suhteen asetettiinkin paljon toiveita tulevaisuuteen. Muutenkin esimiesten käytännön johtamisen keinot vaihtelevat ja painottuvat eri tavalla nykyhetkessä kuin visiossa organisaation tulevaisuudessa. Julkisen palvelun erityinen luonne ei näkynyt johtamistavoissa erityisesti.
Runsas aineisto tarjoaisi materiaalia useampaan tutkimukseen tai tutkimusmenetelmien triangulaatioon. Tutkimuksen näkökulmaa olisi laajentanut myös mahdollisuus tutkia HAKE- vastuualueen työntekijöiden näkemyksiä motivaation johtamisesta. Tutkimuksen toistaminen myöhemmin vastaavalla tutkimusasetelmalla mahdollistaisi sen selvittämisen, miten AI:n unelmoimisen ja suunnittelemisen vaiheessa visioidut ja aiotut toimintamallit ovat siirtyneet käytäntöön.