Yliopistokirjastojen rooli avoimessa julkaisemisessa

Abstract

Tutkielmassani tarkastellaan suomalaisten yliopistokirjastojen roolia, tehtäviä ja toimintaa avoimessa julkaisemisessa (open access, OA). Yliopistokirjastolla on perinteisesti ollut tieteellisessä julkaisutoiminnassa asiakkaan ja tietoaineiston hallinnoijan rooli. Kirjasto on hankkinut tutkimusyhteisölle tärkeän aineiston tiedekustantajilta, ja tuonut sen tutkijoiden ulottuville. Tämä on ollut tuottoisaa liiketoimintaa erityisesti tieteellisten lehtien kustantajille: kirjasto on ostanut aineiston, jonka tutkijat ovat ilmaiseksi luovuttaneet kustantajille. Alati kohoavien maksujen takia tiedekirjastot ovat kamppailleet taloudellisissa vaikeuksissa 1980-luvulta lähtien. Lisäksi kustantajat ovat ottaneet sähköisen julkaisemisen aikana kirjastolle kuuluvia tehtäviä aineiston hallinnoinnissa.

Avoimesta julkaisemisesta (open access, OA) muodostui 1990-luvulla vaihtoehto perinteiselle tieteelliselle julkaisemiselle. Ajatus tieteellisen tiedon vapaasta saatavuudesta sopi hyvin myös kirjaston aatemaailmaan ja taloudelliseen tilanteeseen, ja tiedekirjastot ovat tukeneet avointa julkaisemista alusta asti. Vaikka teknologiset edellytykset tieteen avaamiseksi luotiin jo 1990-luvulla, perinteinen julkaisumalli on yhä hallitseva. Tieteellisen julkaisemisen kulttuurin muuttaminen on osoittautunut hitaaksi prosessiksi, johon vaikuttavat monet asiat, ennen muuta perinteistä mallia tukeva meritoitumisjärjestelmä.

Tiedekirjastoille on muodostunut eräänlainen kaksoisrooli avoimessa julkaisemisessa. Yhtäältä ne kannattavat ja tukevat avointa julkaisemista, toisaalta ne toimivat tutkimusyhteisön ja perinteisen julkaisemisen ehdoilla. Tutkimuskirjallisuuden perusteella syntyi kaksi hypoteesiä yliopistokirjastojen roolista avoimessa julkaisemisessa. Ensinnäkin, yliopistokirjastoilla on yhä keskeinen rooli tieteellisessä viestinnässä, mutta niillä on verrattain vähän valtaa vaikuttaa tieteellisen julkaisemisen käytäntöihin. Toiseksi, yliopistokirjastoilla on merkittävä sillanrakentajarooli tutkimusyhteisön ja avoimen tieteen välillä, kun tieteen avoimuudesta ja siihen liittyvistä käytännöistä tulee tutkimustoiminnan arkea.

Tutkielmani empiirinen aineisto koottiin marras joulukuussa 2015 haastattelemalla tiedekirjastojen avoimesta julkaisemisesta vastaavia työntekijöitä. Haastatteluihin osallistui yksitoista henkilöä kuudesta suomalaisesta yliopistokirjastosta. Tavoitteena oli haastatteluiden kautta kerätä tietoa avoimeen julkaisemiseen liittyvistä käytännöistä ja näkemyksistä yliopistokirjastoissa. Haastattelurunko muodostui tutkimuskirjallisuudesta tehtyjen havaintojen ja hypoteesien pohjalta.

Tutkimusaineiston kautta muodostui varsin selvä kuva suomalaisten yliopistokirjaston roolista ja toiminnasta OA:ssa. Ensinnäkin, yliopistokirjasto toimii avoimessa julkaisemisessa asiantuntijatahona ja avoimen julkaisemisen käytännön tason toteuttajana. Toiseksi, yliopistokirjaston käytännön OA-työ liittyy tällä hetkellä ennen kaikkea rinnakkaisjulkaisemiseen ja julkaisuarkistoihin, joita kirjastot ylläpitävät. Kolmanneksi, yliopistokirjasto voisi osallistua avoimeen julkaisemiseen vielä nykyistä laajemmin, mutta sen mahdollisuudet edistää avointa julkaisemista ovat sidoksissa muihin toimijoihin tämä kertoo kirjaston rajallisesta vallasta OA:ssa. Tutkimusaineisto vastasi pitkälti tutkimuskirjallisuudessa esitettyjä ajatuksia. Samalla se toi melko kattavasti tietoa yliopistokirjastojen työstä ja näkemyksistä avoimen julkaisemisen parissa. Tätä kautta tutkielma tuo esiin avoimeen julkaisemiseen liittyviä kirjastokäytäntöjä, erityisteemoja, ongelmia ja mahdollisuuksia.